Category Archives: Tekes

Tekes Zombielainan Tuotekuvaus 1.0

Tämä artikkeli liittyy sarjaan Tekes -aiheisia kirjoitelmia. Löydät sarjan aloittavan artikkelin täältä.


tekes riskilaina tuotekuvaus v1.0_thumbnail

Voit ladata PDF -muotoisen tuote-esitteen täältä.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes: atomistinen yksikkö?

Tämä posti liittyy sarjaan Tekes -aiheisia artikkeleita. Löydät sarjan ensimmäisen artikkelin täältä. Ennen kuin jatkat pidemmälle, sinun kannattaa ehdottomasti tutustua Tekes -vitsiin, joka toimii johdantona. Tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan Tekesin lainainstrumentin analysointiin.

Tekes rahoittaa yritysten projekteja. Eli rahoituspäätöksen atomistinen yksikkö on rahoitushakemuksessa määritelty projekti. Rahoitus kuitenkin luonnollisesti myönnetään yhtiölle eikä projektille. Aikaisen vaiheen startupilla on tyypillisesti vain yksi projekti, se ensimmäinen minimituote, jota ollaan rakentamassa. Sen sijaan isommalla ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa olevalla yhtiöllä on useita projekteja.

Whiteboard-2013-10-07-09-14-13

Iso yhtiö voi alaskirjata pieleen menneen kehitysprojektin ja maksaa sen perusteella myönnetyn lainan taseestaan tai muista projekteista saatavalla kassavirralla.

Whiteboard-2013-10-07-09-50-16

Aloittava startup on yhden projektin firma. Projektilla on kolme mahdollista toisistaan poikkeavaa lopputulemaa, jotka on kuvatta yllä olevassa kuvassa.

  1. Projekti voi epäonnistua täydellisesti, jolloin ei synny mitään kaupallisesti arvokasta. Ei myytäävää, ei realisoitavaa. Ja aina ei välttämättä edes opita yhtään mitään uutta, joka johtaisi uuden projektin käynnistämiseen.
  2. Joskus harvoin (n. 10-20% tapauksista) ensimmäinen projekti onnistuu ensimmäisellä yrittämällä. Yhtiö pääsee heti kasvu-uralle ja myöhemmin voi maksaa Tekesin tuotekehityslainan takaisin. Tämä on poikkeuksellista.
  3. Tyypillisin tilanne on ehkä kuitenkin (n. 70-80% tapauksista) se että projekti ei mene täysin pieleen. Ei välttämättä syntynyt mitään kaupallisesti hyödynnettävää, mutta opittiin jotakin uutta markkinoista, kilpailijoista ja asiakkaista, joka mahdollistaa uuden projektin käynnistämisen, jonka onnistuminen on astetta todennäköisempää.

Mikä on se dilemma sitten?

Viimeinen skenaario on kiinnostavin. Se on myös todennäköisin. Useassa tapaukessa voitaisiin todeta että ensimmäinen projekti, jolle Tekes myönsi rahoitusta, epäonnistui. Näin ollen olisi loogista että Tekes muuntaisi myönnetyn lainan maksimaalisesti avustukseksi. Sekään ei tietenkään olisi oikeudenmukaista, koska jos projekti olisi jäänyt tekemättä, ei olisi myöskään syntynyt ymmärrystä, joka mahdollistaa uuden projektin aloittamisen.

Yrittäjän dilemma

Ensimmäinen projekti meni pitkälti poskelleen, mutta syntyi ymmärrys mitä oikeasti kannattaisi tehdä ja saatiin samalla rakennettua ja hitsattua yhteen voittava tiimi. Olisi perusteltua laittaa Tekesille sisään hakemus, jossa pyydetään tuotekehityslainan muuttamista avustukseksi, koska projekti – syntynyttä ymmärrystä lukuunottamatta – epäonnistui. Samanaikaisesti pitäisi uudelle projektille laittaa uusi Tekes -hakemus vetämään, joten taitaa olla parempi jättää lainamuutoshakemus lähettämättä, koska se saattaisi ja todennäköisesti vaikuttaa uuden hakemuksen läpimenoon.

Ei saisi vaikuttaa. Sillä kyseessä on eri atomistinen yksikkö: projekti vs. yritys.

Tekesin dilemma

Tekesin näkökulmasta asia on myös haasteellinen olettaisin. Sillä ei ole aivan helppoa mitata menikö projekti pieleen vai ei kun atomistisena yksikkönä käytetään yksittäistä projektia.

Tosiasiallisesti – vaikka yrittäjän perseptio jotain muuta voikin olla – Tekesin käyttämä atomistinen yksikkö ei ole projekti vaan yritys. Lähtökohtana tuntuisi olevan että yritys maksaa pieleen menneet projektit uusista projekteista saatavilla tulovirroilla.

Ehkä kannattaisi tämäkin tosiasiallinen käytäntö pukea sanoiksi?

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Tekes-vitsi: epäonnistunut projekti?

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle
* Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset
* Yrittäjän kokonaisriski

Aloitetaan hyväntahtoisella Tekes -vitsillä (vitsien kertominen on hyvä tapa selvittää ja samalla rikkoa tabuja!) johdanto atomistiseen yksikköön (minisarja Tekes -sagan sisällä). Olipa kerran pieni utopistinen hyvinvointivaltio kaukana jossakin …

Yrittäjä hakenut 70,000 euroa tuotekehityslainaa tuotekehitysprojektilla, joka teknisesti epäonnistunut. Yrittäjä projektin epäonnistuttua Tekes -luukulle kyselemään josko riskilainen voisi konvertoida avustukseksi, siis hakemus sisään.

Yrittäjä: Projekti on teknisesti epäonnistunut ja pyytäisin konvertoimaan lainan avustukseksi.

… 2kk odottelua

Virkamies: Ei vielä voi tietää onko projekti epäonnistunut vai ei, joten ei valitettavasti ole näin nopeasti mahdollista muuttaa avustukseksi.

Yrittäjä: Mutta projekti on teknisesti epäonnistunut. Ei ole mahdollista saada teknologiaa toimimaan.

… 12 kk odottelua ja uusi lainakonversio hakemus sisään … 2kk vastauksen odottelua

Virkamies: Yhtiön oma pääoma on negatiivinen, joten ei valitettavasti voi konvertoida avustukseksi.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Virkamies: Niin, nythän näyttää siltä että yhtiöstä ei tule mitään, koska oma pääomakin on negatiivinen, joten emme me nyt voi verovaroja tuollaiseen käyttää.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Yrittäjä päättää avustukseksi muuttamisen sijasta lähettää Tekesille pyynnön, jossa lainan takaisinmaksu siirrettäisiin vuodella.

… 2pv odottelua

Virkamies (iloisella ja myönteisellä palveluasenteella): Hei! Olemme käsitelleet hakemuksesi ja teimme positiivisen päätöksen. Laita vaan uusi hakemus sisään ensi vuonna, jos tuntuu siltä ettet voi vielä maksaa lainaa takaisin.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Konkurssi: uhka vai mahdollisuus?

Paljon on puhetta ja mielipiteitä siitä että konkurssi on entistä arkisempi ja myös sosiaalisesti hyväksytympi asia meidän yhteiskunnassamme – Suomessa – ja että se ei juurikaan vaikeuttaisi elämää. Asia tuli itselleni ajankohtaiseksi liittyen yhtiön alasajoon, joka ei kykene suoriutumaan Tekes lainavelvoitteistaan. Tekes -tuotekehityslaina maksamattomana johtaa aina lopulta konkurssiin, ja jos avustusosuus on tarpeeksi suuri niin ei ole olemassa Tekesin lainamarkkinoinnin mainitsemia poikkeustapauksia, joissa lainan saisi kokonaan anteeksi. Tyhjä joukko.

Aiheeseen liittyen päätin alasajoprosessin aikana tutkia pragmaattisesti konkurssin tehneiden tekkiyrittäjien kokemuksia konkurssista. Soitin ja vastaanotin useita puheluita. Sain kolmenlaista palautetta.

Ei vaikeuta elämää nimeksikään. Nuoria yrittäjiä, jotka eivät olleet kohdanneet erityisiä mainitsemisen arvoisia haasteita elämässään konkurssin tehtyään. Ehkä korkeintaan olivat omalle tutulle pankinjohtajalleen joutuneet selittämään miten Tekes -konkurssi poikkeaa jostain muusta konkurssista.

Tekee uudelleen yrittämisen vaikeaksi. Jos olet tehnyt konkurssin ja sinulla on luottotiedoissa merkintä, niin arkiset yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvät asiat muuttuvat hankaliksi. Yrität saada yhtiölle puhelinliittymää? Elisan asiakaspalvelija ei sitä sinulle myönnä. Asiaa ei helpota yhtään että lähetät hänelle vahvan taseen, jossa osoitat että olet itse sijoittanut yhtiökumppaniesi kanssa 500,000 euroa ja että yhtiöllä on vahva tase. Prosessi ei sitä ymmärrä. Sama pätee nettiliittymiin ja oikeastaan mihin tahansa missä myyvä yritys käyttää yhtiön ja sen avainhenkilöiden luottotietoja päätöksentekokriteerinä.

Oikeusmurha. Eräs sittemmin erittäin menestynyt sarjayrittäjä oli kohdannut käyttäytymistä, joka on erittäin kiusallista ottaen huomioon että elämme oikeusvaltiossa. Konkurssimerkintä oli kyllä poistunut luottotiedosta vuosien kuluessa. Mutta joka kerta kun hän yritti perustaa uuden yrityksen verottaja kieltäytyi antamasta ennakkoperintärekisteriä uudelle yhtiölle epämääräisiin syihin vedoten. Verottajan käytössä täytyi siis oli tietokanta, jossa asianomaisen henkilön kohdalla oli ruksi.

Ei siis ole ollenkaan outoa että osa yrittäjistä päätyy rakentamaan zombien konkurssin sijasta, jonka seuraukset rajallisten datapisteiden perusteella voivat vaihdella yrittäjäkohtaisesti.

Minkälaisia kokemuksia konkurssista ja sen vaikutuksista yksityiselämään ja yritystoimintaan konkurssin jälkeen sinulla on?

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
* Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

Selvyyden vuoksi tähän alkuun: Tekes on ehdottoman tarpeellinen suomalaisessa kasvuyritysympäristössä. Tuntuu vähän nololta kirjoittaa kritiikkiä varsinkin kun on aina saanut (ja toivottavasti saa jatkossakin) hyvää palvelua Tekesiltä. Asia vaan on sen verran tärkeä, että siitä on hyvä puhua julkisesti. En halua että yksikään yrittäjä ottaa Tekesiltä lainaa ymmärtämättä lainaan liittyviä ilmeisiä ja vähemmän ilmeisiä riskejä. Oman yhtiöni alasajoon liittyen en myöskään missään nimessä halua enkä ole etsimässä erikoiskohtelua – siis poikkeustapausta. 

Minä en ymmärtänyt Tekes tuotekehityslainaan liittyvää riskiä alasajotilanteessa. Olen yrittäjänä sieltä kokeneemmasta päästä. Olen myös erittäin tarkka, jopa pilkuntarkka, sopimuskysymyksissä. Konkurssi tai zombie lopputulemana ei harmita minua. Olin helkkarin idiootti ja ajattelin että ehkä joku muukin on? Halusin tarttua tähän omaan epäonnistumiseeni ja jakaa sen, koska epäilin että en ole ainoa, joka ei ole sisäistänyt Tekesin tuotekehityslainaan liittyviä riskejä. Tämä on avoin pohdiskeluni aiheen tiimoilta.

Asiakokonaisuuteen liittyy seuraava käsitteistö: rahoitusehdot, ennakko-odotus, lainan markkinointi, maalaisjärki, ja prosessi

Pohdin tätä asiaa myös yrittäjäystävieni kanssa ja tulimme seuraavaan johtopäätökseen. Juttu lähtee liikkeelle ennakko-odotuksesta. Useampi oli kuullut että jokin jonkinlaista Tekes -lainaa joskus ottanut yrittäjä oli saanut lainansa kokonaan anteeksi. Tämä ei ole Tekesin vika, mutta markkinoilla olevat huhupuheet, jotka joko ovat tai eivät ole totta, väistämättä luovat ennakko-odotuksen ja vaikuttavat lainaa hakevan yrittäjän perseptioon siitä miten laina käyttäytyy poikkeustapauksissa. Minäkin olin kuullut luotettavalta taholta tällaisen huhun.

Tekes lainan markkinointi on jos ei nyt harhaanjohtavaa, niin ainakin se ruokkii mahdollista tosiasioille vierasta ennakko-odotusta. Tekes lainan ehdot löytyvät täältä, ja niissä sanotaan mm. seuraavaa:

“Jos projekti epäonnistuu tai on vaarassa epäonnistua, lainansaajalle voidaan antaa lisää
takaisinmaksuaikaa, laina tai osa siitä voidaan muuttaa oman pääomanehtoiseksi lainaksi tai lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Yrittäjä tietysti saattaa mieltää, tai ainakin minä mielsin, poikkeustapauksen sellaiseksi tapaukseksi, jossa yrittäjätiimi otti poikkeuksellisen kovan riskin (lähti yrittämään vaikkapa binääristä keisiä vs. joku pienemmän riskin keisi), teki parhaansa ja kaatui sitten saappaat jalassa. Olen vuoden yrittänyt saada selville mitä nämä poikkeustapaukset ovat. En vieläkään ymmärrä. Tekesiltä saadun tiedon mukaan eräs poikkeustapaus saattaisi olla sellainen tilanne, jossa yhtiö jatkaa toimintaansa ja velkasaneerauksen kautta taseessa olevat lainat saadaan putsattua.

Jos tämä on ainoa poikkeustapaus, niin siinä tapauksessa se on todellisuudelle vieras siinä mielessä että monet yhtiöt päätyvät kuralla olevan taseen kautta tilanteeseen, jossa liiketoiminnan jatkaminen yksinkertaisesti ei ole järkevää. Näin ollen Tekesin lainan markkinointi, jos poikkeustapaukset eivät lainkaan päde puhtaaseen alasajoon, on joko lievästi harhaanjohtavaa tai harhaanjohtavaa.

Prosessi, jolla yrittäjä hakee Tekesin luukulta rahoitusta vääristää myös perseptiota lainaan liittyvästä riskistä. Prosessi kokemusteni perusteella varsin yksipuolisesti keskittyy asiakkaan liiketoiminnan arviointiin ja itse rahoituksen ehdoista keskimäärin puhutaan aika vähän ja aika myöhäisessä vaiheessa prosessia. Monelle lienee epäselvää kuinka paljon ylipäänsä yrittäjä voi proaktiivisella toiminnalla vaikuttaa Tekesiltä haettavan ja sieltä saatavan rahoituksen rakenteeseen: lainan ja avustuksen keskinäiseen suhteeseen. Rahoitusehdoista ei tyypillisesti seikkaperäisesti keskustella ennen Tekesin rahoituspäätöstä.

Tekesin positiivinen rahoituspäätös on hieno hetki yrittäjän elämässä. Se aiheuttaa euforian ja välittömän onnistumisen tunteen riippumatta siitä pitääkö päätöstä odotettuna vai ei. Tässä kohdassa nähdään myös rahoitusehdot (aika paksu nivaska), joissa yhdessä todetaan maksimimäärä, jonka perusteella Tekes voi konvertoida lainan avustukseksi. Usein tässä kohdassa yrittäjän käsissä on kaksi palloa, vasemmassa kädessä joukko enkelisijoittajia ja oikeassa Tekesin tuki. On erittäin epätodennäköistä että yrittäjä lähtisi tässä kohdassa, odotettuaan ensin 2-3kk lainapäätöstä, kyseenalaistamaan tai uudelleen neuvottelemaan lainan ehtoja. Ne otetaan annettuina.

Jos otan ystävältäni tai pankista lainan, tähän transaktioon ei sisälly minkäänlaista odotusarvoa että saisin osaakaan lainasta anteeksi. Tekesin tuotekehityslainan kanssa tilanne on eri. Jo rahoitusehtojen perusteella lainasta on mahdollista saada merkittävä osa anteeksi. Ennakko-odotus yhdessä lainan markkinoinnin kanssa saattaa luoda vahvankin mielikuvan että lainan voi poikkeustapauksessa neuvotella kokonaan avustukseksi. Yhtiön alasajo on taatusti yrittäjän mielestä poikkeustapaus. Ja yleisesti ottaen Tekes on erittäin joustava neuvottelukumppani jonka kanssa on suoraviivaista asioida ja maalaisjärki yleensä toimii.

Aiemmin kuvaamani alasajotilanne, jossa Tekes jättää pöydälle ennemmin rahaa kuin ottaa pöydällä olevat rahat, on minun maalaisjärjelleni vieras. Yleensä liike-elämässä win-win voittaa aina. Siksi Stephen Elop ja Nokian hallitus neuvottelivat toimitusjohtajasopimuksen uudestaan. Maalaisjärki olettaa että Tekes kykenisi muuttamaan jo sovittuja lainan rahoitusehtoja, jos se johtaisi kaikille osapuolille parempaan lopputulemaan.

Mitä asialle voisi tehdä?

Tämä asia on aika helppo korjata mm. seuraavilla tavoilla.

  1. Jakamalla tätä blogikirjoitusta mahdollisimman monelle ymmärräyksen parantamiseksi.
  2. Poistamalla lainan markkinointiin liittyvästä tekstistä “kokonaan” sana.
  3. Avaamalla yksityiskohtaisesti poikkeustapaukset. Mitkä kaikki poikkeustapaukset ovat mahdollisia? Miten yleisiä ne ovat? julkaisemalla säännöllisesti tilastoja poikkeustapauksista.
  4. Ennen rahoituspäätöstä olisi hyvä käydä yrittäjän ja yrittäjätiimin kanssa läpi lainaan liittyvät riskit ja todeta vaikka seuraavasti: “Yhtiön maksamaton tuotekehityslaina johtaa joko konkurssiin tai zombieen. Poikkeustapauksia ei ole, tai ne eivät sovellu alasajotilanteeseen.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.