Nahkiaisia työpaikalla?

Nahkiainen on ympyräsuisiin kuuluva leuaton kala, joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan. Minulle nahkiaiset ovat aikakone ja mielikuva, jotka vievät minut 1990 -luvun alkuun, tarkalleen vuosiin 1993 ja 1994.

Olin tuolloin parikymppinen pojankloppi, joka tiesi kaikesta kaiken ja vierasti erityisen paljon kompensaatiomalleja, jotka eivät olleet suoraan kytketty suhteelliseen performanssiin, Olin kumpanakin vuotena onnellisesti töissä Turussa, ensin Manhattanilla ja sitten Paalupaikalla, palvellen vaativia asiakkaita liha-ja kalatiskin takana.

Työ oli antoisaa ja vaativaa asiakaspalvelutyötä ja erityisiä onnistumisen elämyksiä tuli siitä että opin fileoimaan tehokkaasti ja taitavasti kaloja ja tunnistamaan erilaisia lihoja. Näistä taidoista on ollut paljon iloa työelämän ulkopuolella. Työkaverit olivat mukavia ja pääosin minua paljon kokeneempia. Lämmöllä muistan erityisesti Hannun ja Sirpan, jotka kädestä pitäen opastivat kerran jos toisen miten se kala vedellään fileiksi tilanteessa, jossa terävä veitsi oli jo halkaissut lohen ruodon.

Kauppa kävi. Asiakasvirta oli suuri ja vakioasiakkaita – kuten Jukka Koivu – oli paljon. Osalle asiakkaista liha- ja kalatiski oli kirkon kaltainen kohtaamispaikka, jonne tultiin valittelemaan elämän epäoikeudenmukaisuutta ja jos sattui olemaan huono päivä, niin palauttamaan täysin tuore kala ihan vaan siitä ilosta että se tuntui asiakkaasta mukavalta.

Omat työkaverini olivat minua paljon kokeneempia ja olleet kaupan alalla pidempään. Niinpä heidän tuntipalkkansa oli ihan jotain muuta mitä omani. Aluksi tämä oli minulle ok, mutta melko nopeasti huomasin että olin varsin taitava kuuntelemaan ihmisten murheita ja myymään heille aktiiviseti paljon enemmän mitä he alunperin olivat tulleet tiskiltä ostamaan. Tilanne alkoi ärsyttämään minua.

On ihan selvää että jos olisin käynyt pyytämässä lisää palkkaa, niin palkankorotuksen sijasta olisin saanut potkut. En myöskään halunnut palvella asiakkaita yhtään huonommin kuin mitä osasin. Ratkaisu oli lopulta aika helppo. Leikkeletiskissä oli erilaisia leikkeleitä, joiden kilohinta oli kohdillaan. Sieltä löytyi myös savustettuja nahkiaisia, joiden kappalehinta tuolloin oli 4,95 mk / nahkiainen. Aina kun palkkaero kokeneempiin työntekijöihin kalvoi mieltä, kävin pilke silmäkulmassa nappaamassa suuhuni kympin edestä pari nahkiaista.

Pääosalla työpaikoista on sama tilanne, mutta nahkiaiset usein puuttuvat.

One thought on “Nahkiaisia työpaikalla?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s