Monthly Archives: October 2013

To be funded or not to be funded

NB: This is a guest post by the Deep Tomato. You can learn more about me by looking at my profile.

***********************

Entrepreneur 1 claims getting seed funding in Finland is a piece of cake.

Entrepreneur 2 claims getting seed funding in Finland is bloody impossible.

Which one is right?

Both, actually.

If you have a good team and are looking for seed funding for a high-quality tech start-up (preferably in gaming, Internet, or clean tech), your chances are pretty decent. There is a fast-developing angel scene, the VCs are interested, and the Tekes-driven Vigo accelerators can give you a hand (the flaws in the Vigo system notwithstanding). Lately, mainly thanks to some very high-profile gaming successes, it has even been possible to raise substantial seed rounds from international players.

I am not saying every start-up gets funded — far from it. But viable ones certainly have a very good chance.

This is all fine and dandy, but if you have a company that is hatching a great plan outside of the typical areas, life gets considerably tougher.

If your offering is a service, something design-driven, or a non-tech B2C product, most of the funding sources disappear. All of a sudden you are outside of the scope of the VCs, Vigos are not interested (with one possible exception, but even Royal Majestics hasn’t established a track record yet), and most angels walk away in trepidation.

Believe me, I know — I founded one such weird company. We have raised our seed funding from what I would call atypical angels (mostly the kind you don’t see in FIBAN pitch events) and Tekes (to their credit, they have been very supportive). We have managed to raise sufficient funding — barely — but it has been harder than in any tech company that I have seen.

When we needed a larger funding round, we found out very fast that we did not have a snowball’s chance in hell to raise it in Finland.

So we went to London. They loved us over there. They really loved us, but… “Hey, guys, what you are doing is fantastic. When you hit about £3-5 million in revenue, come back to us. We’d love to participate at that time.”

We went to Stockholm. They loved us. They really loved us, but… “Ja ja mensan, vad ni gör är jättekul. Om ni hittar några Finska led på runden, ska vi gärna delta. Kom tillbaka då.”

OK, we went to Teollisuussijoitus. The manager we spoke with loved us. But they wanted an institutional lead investor, not a ragtag bunch of angels. We went to Finnvera, they did not get us. We went back to the VCs. They really liked us but we weren’t tech enough.

There were rumours of two or even even three new funds being raised 12 to 18 months ago that would target these atypical companies. So far, nothing concrete has come out of the rumours.

So, what are we doing? We are raising some more angel money in small chunks, scaling down our growth, and working our butts off to grow enough in a semi-bootstrap mode to reach a point in which we can break out of this Catch 22.

And the lesson of the story (from my perspective, at least): the Finnish start-up and funding ecosystem is not well-balanced, at least yet. Funding ends to go for a few hot areas and many promising sectors and companies go under funded and cannot fulfill their real potential.

What is your take and experiences on this angle?

Tekes: musta laatikko?

Tämä posti liittyy sarjaan Tekes -aiheisia artikkeleita. Löydät sarjan ensimmäisen artikkelin täältä. Tässä artikkelissa keskitytään Tekesin valintaprosessiin.

Misc-2013-10-09-09-24-03

Minulla on pääosin kokemuksia ja datapisteitä vain rahoitushakemuksista, jotka ovat menneet läpi. Olen vierestä seurannut muutamia rahoitushakemuksia, jotka eivät ole menneet läpi. Tekesin valintaprosessin parantaminen sekä paremman osumistarkkuuden että asiakaskokemuksen osalta ei ole aivan yksinkertainen juttu. On erityisesti kolme asiaa, jotka ovat minua sivustakatsojana muutaman kerran ärsyttänet:

  1. Valintaprosessi on kovin vähän iteratiivinen, jossa yrittäjälle annettaisiin useaan otteeseen relevanttia palautetta joiden perusteella hän voisi parantaa suunnitelmiaan. Tai kerrottaisiin jo heti alussa hyvin suoraan, jos Tekesin mielestä suunnitelmat ovat ihan pähkähulluja – kuten varmaan usein ovat. Byrokraatinkin on voitava olla suora ja vapautettava aikansa stratosfäärissä liiteleviltä unennäkijöiltä.
  2. Tekijät, joiden perusteella rahoitushakemus on lopulta hylätty, tai jotka kerrotaan asiakkaalle, ovat usein joko täysin epätotta tai erittäin epäoleellisia. Tämä kysymys liittyy joko arviointikompetenssiin (joka on hyväksyttävä syy) tai siihen ettei haluta kertoa todellista syytä tai pahimmassa tapauksessa jopa siihen että on vain päätetty olla antamatta rahaa (jotka molemmat ovat kestämättömiä perusteita).
  3. Asiakaskokemus olisi luonnollisesti huomattavasti parempi jos rahoitushakemuksen hylkäysperusteissa olisi looginen liityntä matkan varrella saatuun palautteeseen. Usein ei kokemuksien perusteella ole.

Arviointikompetenssia on lähes mahdotonta lisätä tuomalla valintaprosessiin ulkopuolisia asiantuntijoita ilman että korruptioriski ei kasvaisi. Sen sijaan prosessin läpinnäkyvyyttä voisi parantaa mm. julkaisemalla kuukausittain yksityiskohtaisia tilastoja ohjelmakohtaisesti standardoiduista hylkäysperusteista. Rahoitushakemukset pitäisi myös kategorisoida, jotta tilastot olisivat vertailukelposia.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minuaTwitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes Zombielainan Tuotekuvaus 1.0

Tämä artikkeli liittyy sarjaan Tekes -aiheisia kirjoitelmia. Löydät sarjan aloittavan artikkelin täältä.


tekes riskilaina tuotekuvaus v1.0_thumbnail

Voit ladata PDF -muotoisen tuote-esitteen täältä.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Tekes: atomistinen yksikkö?

Tämä posti liittyy sarjaan Tekes -aiheisia artikkeleita. Löydät sarjan ensimmäisen artikkelin täältä. Ennen kuin jatkat pidemmälle, sinun kannattaa ehdottomasti tutustua Tekes -vitsiin, joka toimii johdantona. Tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan Tekesin lainainstrumentin analysointiin.

Tekes rahoittaa yritysten projekteja. Eli rahoituspäätöksen atomistinen yksikkö on rahoitushakemuksessa määritelty projekti. Rahoitus kuitenkin luonnollisesti myönnetään yhtiölle eikä projektille. Aikaisen vaiheen startupilla on tyypillisesti vain yksi projekti, se ensimmäinen minimituote, jota ollaan rakentamassa. Sen sijaan isommalla ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa olevalla yhtiöllä on useita projekteja.

Whiteboard-2013-10-07-09-14-13

Iso yhtiö voi alaskirjata pieleen menneen kehitysprojektin ja maksaa sen perusteella myönnetyn lainan taseestaan tai muista projekteista saatavalla kassavirralla.

Whiteboard-2013-10-07-09-50-16

Aloittava startup on yhden projektin firma. Projektilla on kolme mahdollista toisistaan poikkeavaa lopputulemaa, jotka on kuvatta yllä olevassa kuvassa.

  1. Projekti voi epäonnistua täydellisesti, jolloin ei synny mitään kaupallisesti arvokasta. Ei myytäävää, ei realisoitavaa. Ja aina ei välttämättä edes opita yhtään mitään uutta, joka johtaisi uuden projektin käynnistämiseen.
  2. Joskus harvoin (n. 10-20% tapauksista) ensimmäinen projekti onnistuu ensimmäisellä yrittämällä. Yhtiö pääsee heti kasvu-uralle ja myöhemmin voi maksaa Tekesin tuotekehityslainan takaisin. Tämä on poikkeuksellista.
  3. Tyypillisin tilanne on ehkä kuitenkin (n. 70-80% tapauksista) se että projekti ei mene täysin pieleen. Ei välttämättä syntynyt mitään kaupallisesti hyödynnettävää, mutta opittiin jotakin uutta markkinoista, kilpailijoista ja asiakkaista, joka mahdollistaa uuden projektin käynnistämisen, jonka onnistuminen on astetta todennäköisempää.

Mikä on se dilemma sitten?

Viimeinen skenaario on kiinnostavin. Se on myös todennäköisin. Useassa tapaukessa voitaisiin todeta että ensimmäinen projekti, jolle Tekes myönsi rahoitusta, epäonnistui. Näin ollen olisi loogista että Tekes muuntaisi myönnetyn lainan maksimaalisesti avustukseksi. Sekään ei tietenkään olisi oikeudenmukaista, koska jos projekti olisi jäänyt tekemättä, ei olisi myöskään syntynyt ymmärrystä, joka mahdollistaa uuden projektin aloittamisen.

Yrittäjän dilemma

Ensimmäinen projekti meni pitkälti poskelleen, mutta syntyi ymmärrys mitä oikeasti kannattaisi tehdä ja saatiin samalla rakennettua ja hitsattua yhteen voittava tiimi. Olisi perusteltua laittaa Tekesille sisään hakemus, jossa pyydetään tuotekehityslainan muuttamista avustukseksi, koska projekti – syntynyttä ymmärrystä lukuunottamatta – epäonnistui. Samanaikaisesti pitäisi uudelle projektille laittaa uusi Tekes -hakemus vetämään, joten taitaa olla parempi jättää lainamuutoshakemus lähettämättä, koska se saattaisi ja todennäköisesti vaikuttaa uuden hakemuksen läpimenoon.

Ei saisi vaikuttaa. Sillä kyseessä on eri atomistinen yksikkö: projekti vs. yritys.

Tekesin dilemma

Tekesin näkökulmasta asia on myös haasteellinen olettaisin. Sillä ei ole aivan helppoa mitata menikö projekti pieleen vai ei kun atomistisena yksikkönä käytetään yksittäistä projektia.

Tosiasiallisesti – vaikka yrittäjän perseptio jotain muuta voikin olla – Tekesin käyttämä atomistinen yksikkö ei ole projekti vaan yritys. Lähtökohtana tuntuisi olevan että yritys maksaa pieleen menneet projektit uusista projekteista saatavilla tulovirroilla.

Ehkä kannattaisi tämäkin tosiasiallinen käytäntö pukea sanoiksi?

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Tekes-vitsi: epäonnistunut projekti?

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle
* Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset
* Yrittäjän kokonaisriski

Aloitetaan hyväntahtoisella Tekes -vitsillä (vitsien kertominen on hyvä tapa selvittää ja samalla rikkoa tabuja!) johdanto atomistiseen yksikköön (minisarja Tekes -sagan sisällä). Olipa kerran pieni utopistinen hyvinvointivaltio kaukana jossakin …

Yrittäjä hakenut 70,000 euroa tuotekehityslainaa tuotekehitysprojektilla, joka teknisesti epäonnistunut. Yrittäjä projektin epäonnistuttua Tekes -luukulle kyselemään josko riskilainen voisi konvertoida avustukseksi, siis hakemus sisään.

Yrittäjä: Projekti on teknisesti epäonnistunut ja pyytäisin konvertoimaan lainan avustukseksi.

… 2kk odottelua

Virkamies: Ei vielä voi tietää onko projekti epäonnistunut vai ei, joten ei valitettavasti ole näin nopeasti mahdollista muuttaa avustukseksi.

Yrittäjä: Mutta projekti on teknisesti epäonnistunut. Ei ole mahdollista saada teknologiaa toimimaan.

… 12 kk odottelua ja uusi lainakonversio hakemus sisään … 2kk vastauksen odottelua

Virkamies: Yhtiön oma pääoma on negatiivinen, joten ei valitettavasti voi konvertoida avustukseksi.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Virkamies: Niin, nythän näyttää siltä että yhtiöstä ei tule mitään, koska oma pääomakin on negatiivinen, joten emme me nyt voi verovaroja tuollaiseen käyttää.

Yrittäjä: Mitä helvettiä!

Yrittäjä päättää avustukseksi muuttamisen sijasta lähettää Tekesille pyynnön, jossa lainan takaisinmaksu siirrettäisiin vuodella.

… 2pv odottelua

Virkamies (iloisella ja myönteisellä palveluasenteella): Hei! Olemme käsitelleet hakemuksesi ja teimme positiivisen päätöksen. Laita vaan uusi hakemus sisään ensi vuonna, jos tuntuu siltä ettet voi vielä maksaa lainaa takaisin.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Yrittäjän kokonaisriski

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle
* Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset

Yritysten ja yrittäjien riskiprofiileissa on suunnattomia eroja. Yrityksen korkealla riskiprofiililla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista yritystä, joka valtavan suurella todennäköisyydellä epäonnistuu, riippumatta siitä kuka tai ketkä ovat ajajan paikalla, ja matalalla riskiprofiililla taas sellaista yritystä, joka kohtuullisella todennäköisyydellä jää henkiin vaikka ajajan taidot olisivat ruosteessa. Sama pätee yrittäjiin. Toiset ovat muita valmiimpia ottamaan rajuja riskejä ja kestävät epävarmuutta paremmin kuin toiset. Sanomattakin on selvää että kasvaneen riskin ja sijoittajan tuotto-odotusten pitää olla linjassa toisiinsa nähden. Aina ne eivät ole.

Sen lisäksi että yritysten riskiprofiilit vaihtelevat kovasti, yhtä kovasti vaihtelee se mitä epäonnistuneen vedonlyönnin jälkeen jää pöydälle. Jääkö jotain konkreettista, jonka päälle voisi rakentaa jotain uutta tai vähintäänkin realisoida ja kattaa osan kertyneistä tappioista? Teknologiayritysten kohdalla usein ei jää jäljelle mitään ostamisen arvoista; ja tämä pätee erityisesti kuluttajainternetin yhtiöihin.

Mistä yrittäjä luopuu lähtiessään vedonlyöntiin?

  • Aika. Yksittäisen ihmisen rajallisin ja arvokkain resurssi. Yrittäjä käyttää merkittävän osan valveillaoloajastaan yrityksensä rakentamiseen. Kaikki ihmissuhteet kärsivät merkittävästi erityisesti aikaisen vaiheen teknologiayrityksen ylösajovaiheessa ja kasvussa, ja toki alasajossakin. Aina tulee uusia tilanteita, jotka taas kerran vaativat erityistä huomiota, siis lisääntynyttä ajankäyttöä. Perhesuhteet kärsivät, ystävyyssuhteet kärsivät. Eivät vähän vaan merkittävästi.
  • Vaihtoehtoiskustannus. Joku muu mahdollisuus jää käyttämättä, kun rakentaa omaa riskipitoista teknologiayritystä. Vaihtoehtoiskustannus on luonnollisesti sitä suurempi mitä arvokkaammasta henkilöresurssista on kyse, ja mitä pidempään taaplaaminen naurettavan pienellä palkalla kestää. Nuorilla yrittäjillä yleensä tämä ei ole kovin kun taas kokeneimmilla hyvin merkittävä kustannus.

Ylläolevista asioista luopuminen on oikeastaan aika helppoa yrittäjäsielulle. Sitä suurempi luopuminen, mitä suurempi on todennäköisyys että yrityksen lopputulema on binäärinen, ja siis usein nolla.

Alla kuvattu erittäin kokeneen viisihenkisen tiimin vaihtoehtoiskustannus kahden vuoden stintin ajalta.

opportunity cost illustrated

Tekesin tuotekehityslaina maksamattomana johtaa joko konkurssiin tai synnyttää zombien. Aika monen erittäin korkean riskin teknologiayrityksen realistinen odotusarvo on nolla. Yrittäjän kokonaisriskin kannalta toteutunut vaihtoehtoiskustannus ja menetetty aika näyttelevät pääroolia, mahdollinen mainehaitta ja alasajoon liittyvä harmi ovat sivuosissa.

Siltikin sopii kysyä että koska yritysten riskiprofiilit ovat toisistaan niin kovasti poikkeavia,

  1. Pitäisikö meidän keskittyä ollenkaan binääristen ja erittäin korkean riskin yritysten rakentamiseen ja erityisesti taloudelliseen tukemiseen yhteiskunnan taholta?
  2. Jos pitäisi, niin pitäisikö tuki-instrumenttien tavalla tai toisella huomioida yritysten toisistaan poikkeava riskiprofiili?

Jos jäävuori metaforana kuvaa yrittäjän kokonaisriskiä, niin sen päällä näkyvän osan voisi ajatella osuvasti kuvaavan vaikkapa yrittäjän riskiä liittyen Tekesin tuotekehityslainan takaisinmaksuun. Näin ollen pelkkä ajatus siitä että yrittäjällä ei olisi mitään riskiä, jos lainan voisi muuttaa avustukseksi on hyvin absurdi.

Aihetta sivuava englanninkielinen kalvosarjani löytyy täältä.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla

Konkurssi: uhka vai mahdollisuus?

Paljon on puhetta ja mielipiteitä siitä että konkurssi on entistä arkisempi ja myös sosiaalisesti hyväksytympi asia meidän yhteiskunnassamme – Suomessa – ja että se ei juurikaan vaikeuttaisi elämää. Asia tuli itselleni ajankohtaiseksi liittyen yhtiön alasajoon, joka ei kykene suoriutumaan Tekes lainavelvoitteistaan. Tekes -tuotekehityslaina maksamattomana johtaa aina lopulta konkurssiin, ja jos avustusosuus on tarpeeksi suuri niin ei ole olemassa Tekesin lainamarkkinoinnin mainitsemia poikkeustapauksia, joissa lainan saisi kokonaan anteeksi. Tyhjä joukko.

Aiheeseen liittyen päätin alasajoprosessin aikana tutkia pragmaattisesti konkurssin tehneiden tekkiyrittäjien kokemuksia konkurssista. Soitin ja vastaanotin useita puheluita. Sain kolmenlaista palautetta.

Ei vaikeuta elämää nimeksikään. Nuoria yrittäjiä, jotka eivät olleet kohdanneet erityisiä mainitsemisen arvoisia haasteita elämässään konkurssin tehtyään. Ehkä korkeintaan olivat omalle tutulle pankinjohtajalleen joutuneet selittämään miten Tekes -konkurssi poikkeaa jostain muusta konkurssista.

Tekee uudelleen yrittämisen vaikeaksi. Jos olet tehnyt konkurssin ja sinulla on luottotiedoissa merkintä, niin arkiset yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvät asiat muuttuvat hankaliksi. Yrität saada yhtiölle puhelinliittymää? Elisan asiakaspalvelija ei sitä sinulle myönnä. Asiaa ei helpota yhtään että lähetät hänelle vahvan taseen, jossa osoitat että olet itse sijoittanut yhtiökumppaniesi kanssa 500,000 euroa ja että yhtiöllä on vahva tase. Prosessi ei sitä ymmärrä. Sama pätee nettiliittymiin ja oikeastaan mihin tahansa missä myyvä yritys käyttää yhtiön ja sen avainhenkilöiden luottotietoja päätöksentekokriteerinä.

Oikeusmurha. Eräs sittemmin erittäin menestynyt sarjayrittäjä oli kohdannut käyttäytymistä, joka on erittäin kiusallista ottaen huomioon että elämme oikeusvaltiossa. Konkurssimerkintä oli kyllä poistunut luottotiedosta vuosien kuluessa. Mutta joka kerta kun hän yritti perustaa uuden yrityksen verottaja kieltäytyi antamasta ennakkoperintärekisteriä uudelle yhtiölle epämääräisiin syihin vedoten. Verottajan käytössä täytyi siis oli tietokanta, jossa asianomaisen henkilön kohdalla oli ruksi.

Ei siis ole ollenkaan outoa että osa yrittäjistä päätyy rakentamaan zombien konkurssin sijasta, jonka seuraukset rajallisten datapisteiden perusteella voivat vaihdella yrittäjäkohtaisesti.

Minkälaisia kokemuksia konkurssista ja sen vaikutuksista yksityiselämään ja yritystoimintaan konkurssin jälkeen sinulla on?

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.