Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
* Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?

Alla hatusta vedetty luonnehdintani suomalaisten sarjayrittäjien arkkityypeistä. Henkilöistä, jotka ovat yrittäjiä ja joilla jo on takana vähän menestystä ja kokemusta, ja joista vain häviävän pieni osa on taloudellisesti riippumattomia.

Finnish Serial Entrepreneur Archetypes

Monella yrittäjäksi haluavalla ja sarjayrittäjällä on asuntoluotto ja perhettä. Ei ole mahdollisuutta jättimäiseen riskinottoon. Todennäköisyyksienkin valossa tuntuu monesta viisaammalta pienentää oman yrityksensä riskitasoa, jotta käteen jäisi edes jotakin. Tästä seuraa väistämättä kolme asiaa:

  1. Valitaan pienempi riskitaso.
  2. Jos valitaan erittäin korkea riskitaso, epäonnistumisen todennäköisyys nousee helposti n. 90%. Johtuen sekä rahoitus että exit -ympäristöön liittyvistä haasteista, Tekesin rooli riskirahoittajana ja lainanantajana on erittäin korostunut.
  3. Jos ei kykene suoriutumaan Tekesin lainavelvoitteista, seuraus on joko zombie tai konkurssi.

Eli sama asia vielä toisella tavalla sanottuna: järjestelmäämme liittyvä valuvika joko insentivoi ottamaan vähemmän riskiä tai johtaa tilanteeseen, jossa yhä useampi sarjayrittäjä onkin yhtäkkiä zombie- tai konkurssiyrittäjä.

Asia on tavattoman monimutkainen kokonaisuus ja helppoja ja suoraviivaisia tapoja ratkaista ongelma tuskin on olemassakaan. Asia on sen verran tärkeä että avoin keskustelu toimii minusta paremmin muutosagenttina kuin seinien sisällä asiaa pohtivat työryhmät. Olen jakanut järjestelmään liittyvän valuvian kolmeen osa-ongelmaan / hypoteesiin, joita tulen käsittelemään ja perustelemaan tulevissa blogiposteissani.

  1. Ihmiset eivät ymmärrä miten Tekesin tuotekehityslaina käyttäytyy rahoitusinstrumenttina. Lainaan liittyvä riski ei mene jakeluun.
  2. Tekesin tuotekehityslaina on instrumenttina epäsopiva liian aikaisen vaiheen ja erittäin korkean riskin harjoituksiin. Järjestelmässä on valuvika. Tekesin rooli vastuullisena lainanantajana korostuu määräävän markkina-aseman ja haasteellisen rahoitusympäristön vuoksi.
  3. Kokeneen yrittäjän kokonaisriski erittäin korkean riskin harjoituksissa on luonnollisesti – kuten pitääkin olla – posketon. Tekesin tuotekehityslainan maksettavaksi jäävä osa on vain hyvin pieni osa tästä riskijäävuoren huipusta.

Maailma ei ole täydellinen eikä sen täydelliseksi tarvitse muuttuakaan. Olen varmaan osassa olettamuksistani joko väärässä tai täysin väärässä. Tekes suhtautuu tähän asiaan vakavasti ja pyrkii varmasti mahdollisuuksien mukaan entisestään parantamaan omaa toimintaansa. Tärkeintä on että asiasta voidaan avoimesti ja analyyttisesti käydä keskustelua rakentavassa hengessä. Tähän uskon!

Korkean riskin startuppien rakentaminen on vedonlyöntiä, jossa usein käteen jää tyhjä arpa. On ihan eri asia voittaako arpa vai ei; jos ei voittanut niin yrittäjän riski on jo realisoitunut. Sen sijaan se että Tekesin tuotekehityslainan ehtoja ei riittävässä laajudessa ymmärretä – se on Musta Pekka. Asia on helppo korjata. Siitä lisää seuraavassa blogissa.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

8 thoughts on “Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

  1. Pingback: Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset | The Tough Love Angel

  2. LauriA

    onnistuit nyt sanomaan tämän asian niin monimutkaisesti, että en tajua. eli siis lainalla kehittäminen on huono juttu, koska jos homma ei toimi ni sen lainan joutuu maksaan takasin? eli parempi olis, jos ois suoria sijoittajia lainan sijaan? insentivoi=ei ole suomea.

    Reply
  3. Pingback: Toimitusjohtaja on uusi aikakauslehti johtajille » Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

  4. Pingback: Yrittäjän kokonaisriski | The Tough Love Angel

  5. Pingback: Tekes-vitsi: epäonnistunut projekti? | The Tough Love Angel

  6. Pingback: Tekes: atomistinen yksikkö? | The Tough Love Angel

  7. frankr

    Tuosta sun kuviosta puuttuu yksi pieni ryhmä – nimittäin nuoret (sarja)yrittäjät vailla velkaa tai vaimoa. Kun sellaisiakin on. Että sikäli hieman, noh, vääristynyt maailmankuva sulla taitaa olla. 😉 Tietty voidaan argumentoida, mikä on menestyksen mittari.

    Muuten sun kirjoituksista painaa tekes-lainan vastaisuus. Itse en ymmärrä, miksi pitää sieltä riskilainaa ottaa. Mun mielestä hommat on hoidettu huonosti, jos _alkuvaiheessa_ tarvitaan tekesiltä suuret (suhteessa suomessa siis) lainat. Mihin unohtui Lean Approach?

    Tekesiltä saa aina avustusta, mikä on alkuvaiheessa paljon fiksumpi. Siinäkin ongelmansa eli me huomattiin isännättömän rahan laiskistavan. Tähän joutuu keksimään omat ratkaisut.

    Ja disclaimeri: mun kokemus tekesistä viimeiseltä parilta vuodelta ja positiivinen. En tiedä miltä aikakaudelta sun kokemukset. Oletan että tekes petrannut paljon viimeisten vuosien aikana. Mikä on luonnollista kun kyseessä kuitenkin kehittyvä organisaatio.

    Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Moi

      Kiitos kommenteistasi. Ei ole vääristynyt maailmankuva; vaikka tuohon Tekes -sarjaani lisätään velattomat ja vaimottomat yrittäjät; ei looginen juoni ja johtopäätökset siitä mihinkään muutu.

      Tuosta hommat on hoidettu huonosti … riippuu varmaan mihin menestyksen raja vedetään. Eihän meiltä ole kuin tullut ehkä pari hassua kansainvälisesti menestyvää yritystä, jos rima nostetaan riittävän korkealle.

      Jos katsotaan vaikkapa kuluttajainternetin kategoriaa, niin aika monessa keisissä jutut pitää rakentaa kaupunki kerrallaan ja se ensimmäinen kaupunki josta lähdetään liikkeelle ei koskaan ole Helsinki tai jos on; niin saattaapi sen Lean Approachilla rakennetun startin matka päättyä heti siihen. Vähävaraiset enkelit, jotka sijoittelevat kymppitonneja tai sadasta kahteensataan tonniin ovat lopulta aika pieniä rahoja; ja monelle on houkutus leveroida Tekesin riskilainoja, jotta saadaan edes jossain määrin kilpailukykyinen rahoitus. Jenkeissä varmaan siemenrahoitus vastaavan vaiheen firmoille lähtee helposti USD 1,5miltsistä.

      Sinällään tuosta rahan laiskistavasta vaikutuksesta olen samaa mieltä siinä mielessä että se on todellinen vaara.

      Omat kokemukseni Tekesistä ovat kokonaisuudessa erittäin positiivisia. Oma maailmankuvani on sellainen että täydellistä esinettä, asiaa tai ihmistä maailmasta ei löydy ja arvostelen ja tarkastelen kriittisesti joka päivä kaikkea ympärilläni olevaa vaimosta äitini ruokiin.

      Reply

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s