Yksikin Tekes Zombie on liikaa

Pekka Soini
Pääjohtaja

Tekes
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila
00101 Helsinki

Ehdotus koskien GoAct Oy:n yhtiön toiminnan päättämistä ja Tekes -lainoja

Kiitämme yhtiön puolesta Tekesiä ja asianosaisia avainhenkilöitä taloudellisesta panostuksesta ja joustavuudestanne matkan varrella. Yhtiön tausta kuvattu yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Nykytilanne

Yhtiö on epäonnistunut teknologian kaupallistamisessa. Yhtiön toiminta on käytännössä päättynyt. Yhtiön hallitus on täysimääräisesti alaskirjannut taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset.

Yhtiön velat ylittävät moninkertaisesti yhtiön varat. Yhtiöllä on kaksi velkojaa: Tekes ja Keksintösäätiö. Velka Tekesille on 363,702€ ja Keksintösäätiölle 19,500€, molemmat yhteensä 383,202€. Yhtiön varat koostuvat lähes yksinomaan kassavaroista ja ovat yhteensä n. 25,000€.

Ehdotus

GoAct Oy:n hallituksen tavoitteena on ajaa yhtiö alas yhdessä Tekesin kanssa hallitusti ja ammattimaisesti.

Ehdotamme Tekesin johdolle seuraavaa maksu- ja alasajojärjestelyä:

  1. Yhtiö maksaa Tekesille välittömästi kaikki taseessa olevat varat vapaaehtoisena lainanlyhennyksenä (n. 20,000€). Tilille jätetään rahaa 5,000€, jolla katetaan yhtiön purkamiseen / alasajoon liittyvät välittömät kustannukset.
  2. Tekes jättää lainat kokonaisuudessaan perimättä tai vaihtoehtoisesti muuttaa ne kokonaisuudessaan osakeyhtiölain (624/2006) 12. luvussa tarkoitetuksi pääomalainaksi.
  3. Yhtiö puretaan vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn kautta.

Perustelut:

  1. Yhtiön taloudellinen tilanne ei tule tästä paranemaan ajan kuluessa. Päinvastoin. Nopea alasajo vapaaehtoisen selvitystilan kautta varmistaa maksimaalisen velan takaisinmaksun Tekesille. Selvästi parempi vaihtoehto kuin viivästetty konkurssi.
  2. Yksikään toimija noin kolmestakymmenestä startupista, jotka lähtivät rakentamaan sosiaalista kalenteria, ei ole onnistunut. Kaikkien toiminta on päättynyt yhtä yhdysvaltalaista vaatimatonta acquihireä lukuun ottamatta. Pivotointi on joko vaikeaa tai mahdotonta: minimituote kalenteri –domainissa on tavanomaista laajempi ja vaativampi tuotekehitysponnistus ja samanaikaisesti tämän perusteknologian hyödyntäminen kalenteri –domainin ulkopuolella ei ole mahdollista.
  3. Työtä on paiskittu rehellisesti ja kovaa. Yhtään kiveä ei ole jätetty kääntämättä. Uutta osaamista on syntynyt. Alasajo viivästetyn konkurssin kautta ei tunnu mielekkäältä vaan pikemminkin raskaalta tapahtuneen jälkeen. Ratkaisulta, jossa kukaan ei voita.
  4. Liitteenä olevassa dokumentissa (Liite 1/Dia 21: alkuperäinen visio) on kuvattu alun perin tunnistetut riskit. Facebook –riski realisoitu täysimääräisesti ja vaihtoehtoiset muut tavat rakentaa uusi kalenteriekosysteemi eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta niillä olisi ollut aito mahdollisuus haastaa status quo. Facebook –riskin realisoituminen merkitsi myös sitä että kuluttajan kannalta erinomaista käyttökokemusta kalenteroinnille ei ollut mahdollista rakentaa.

Kunnioittavasti,

Espoossa 5.7.2013

GoAct Oy
________________________

Mika Marjalaakso
Hallituksen puheenjohtaja
sarjayrittäjä

_________________________________________________________________________________________________

Ylläoleva ehdotus ei odotusteni mukaisesti mennyt läpi. Tämä oli taustoitusta aiheeseen. Nyt varsinaiseen asiaan. Tässä blogikirjoituksessa on kaksi toisiinsa liittyvää aihetta: Tekesin riskilaina ja pieleen menneen yrityksen jolla Tekes riskilainaa hallittu alasajo. Pyrin käsittelemään kirjoituksessani seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi Tekesin riskilaina on ongelmallinen rahoitusinstrumentti startupille?
  2. Miksi ei tunnu intuitiiviselta että Tekes ajaa yhtiön konkurssiin ainoana velkojana?
  3. Mitkä ovat eri vaihtoehdot ajaa yhtiö alas, jolla Tekes riskilainaa?
  4. Miten välttää konkurssimerkintä?
  5. Mitkä ovat erityiset haitat yhteiskunnalle?
  6. Miten toimintaympäristöä pitäisi kehittää?

Miksi Tekesin riskilaina on ongelmallinen rahoitusinstrumentti startupille?

Eräs hyvä ystäväni ja VC varoitteli minua jo vuosia sitten abstraktilla tasolla että Tekesin velkainstrumentit ovat hankalia ja niitä pitäisi välttää kuin ruttoa. En koskaan saanut häneltä sen tarkempaa kirkastamista että miksi näin on. Enkä siis noudattanut neuvoa.

Jos kaikki menee kuin unissa, niin silloin velkainstrumentti toimii ihan hyvin. Yritysmyyntitilanteessa käteisvaroissaan oleva ostaja maksaa velan pois tai sitten yhtiö maksaa sen itse vahvasta kassavirrastaan. Kaikki taputtavat ja lehdet kirjoittavat ja kuvia otetaan.

Entäs sitten jos yhtiö on jo polttanut sijoittajilta saadun oman pääoman ehtoisen sijoituksen ja taseessa on Tekesin velkaa, mutta yhtiö on löytänyt uuden suunnan? Ei ole aivan maailman helpoin tehtävä löytää uusia sijoittajia, jotka olisivat halukkaita laittamaan sisään uutta rahaa ihan alkuvaiheessa olevaan firmaan, jossa on tase ns. kuralla. Riippuen toki paljon uuden suunnan mielekkyydestä ja siitä onko Tekes velkaa taseessa kymppitonneja, satatonnia tai vaikkapa puoli miljoonaa.

Jos yritys sattuisi löytämään ostajan, joka olisi halukas tekemään acquihiren, niin neuvotteluprosessi menee astetta vaikeammaksi ja hitaammaksi Tekesin velan vuoksi. Tämä ei ehkä ole kovin kriittistä sittenkään.

Minulle henkilökohtaisesti ei ollut ollenkaan intuitiivista että Tekesin riskilainasta ei voi neuvotella vaan se on joko maksettava pois tietyiltä osin, ajettava yhtiö konkurssiin tai sitten synnytettävä zombie.

Miksi ei tunnu intuitiiviselta että Tekes ajaa yhtiön konkurssiin ainoana velkojana?

Tekesin rahoitussopimuksessa on selkeäsanainen ehto, jossa todetaan mikä on ehdoton maksimimäärä lainaa, joka on mahdollista erillistä hakemusta vastaan konvertoida avustukseksi. Aivan. Siellä se sanotaan. Ei vaan osunnut ja uponnut minulle. Tämä siis tarkoittaa karkeasti sitä että jos vaikka Tekes lainaa on n. 400,000 euroa, niin avustuskonversion jälkeenkin maksettavaa jäisi yli 100,000 euroa. Eli ei toimi.

Jos avustuskonversion jälkeen maksettavaksi jäisi joitakin kymppitonneja, moni jää kituuttamaan. Siis odottelevat ensin vuosikausia. Sitten tekevät hakemuksen, jossa pyytävät jäljellä olevan lainapääoman maksimaalista konversiota avustukseksi. Aikalisä otetaan siksi, jotta hakemus menisi todennäköisemmin läpi Tekesissä. Osa Tekes -käsittelijöistä jopa suosittaa tällaista menettelyä. Ja sitten tehdään konsulttihommia, joilla saadaan velka Tekesille kuitattua. Olisko viisaampi pistää terävät aivot hommiin, josta voi tulla kansantaloudellisesti jotain merkittävämpää?

Mitkä ovat vaihtoehdot ajaa firma alas jolla Tekes riskilainaa?

Siinä vaiheessa kun alkoi GoAct Oy:n osalta näyttämään selviöltä ettei siitä mitään tule, aloin tutkimaan mitä alasajovaihtoehtoja olisi tarjolla. Soittelin paljon yrittäjäkavereilleni ja heillä oli kirjavia ja toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä mikä olisi mahdollista ja mikä taas ei. Nyt kun olen käyttänyt Tekesin kanssa n. vuoden päivät kalenteriaikaa siitä hetkestä kun yhtiön toiminta tosiasiallisesti päättyi, vaihtoehdot alkavat olemaan selvillä.

  1. Maksa Tekesin laina takaisin. Joko täysimääräisenä tai se osa lainasta, joka jää maksettavaksi lainasta-avustukseksi konversion jälkeen. Tämä ei yleensä ole realistinen vaihtoehto, jos jäljelle jäävä maksettava osuus on enemmän kuin 50,000€. Takaisinmaksun jälkeen yhtiö voidaan purkaa, jos muita velkojia ei ole.
  2. Konkurssi. Yhtiö puretaan konkurssin kautta. Tämä on Tekesin suosittelema vaihtoehto. Prosessi on tunnettu ja selkeä. Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet saavat konkurssimerkinnän. Eivät siis välttämättä yrittäjät itse. Valtiokonttori ei saa mitään, koska vähäiset kassavarat menevät tulosiirtoina kirjanpitäjille ja selvitysmiehille.
  3. Zombie. Tekesin mukaan Valtiokonttori ei suoranaisesti hae yhtiötä konkurssiin, mutta ryhtyy oikeusteitse perimään saataviaan, jos ne jätetään maksamatta. Tähän vaihtoehtoon osa yrittäjistä päätyy, koska Suomessa konkurssimerkintä edelleen koetaan stigmana ja se pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Kuvio menee niin, että Valtiokonttorilta haetaan maksimaalista lykkäystä velan maksuun ja sitten maksellaan korkoja vuosittain ja viivästetään konkurssimerkintää; tarvittaessa annetaan yhtiölle porukalla lainaa, jotta se kykenee selviytymään korkovelvoitteistaan Valtiokonttorille.
  4. Velkasaneeraus. Valtiokonttorin on ilmeisesti joissain tapauksissa mahdollista muuttaa saatava pääomalainaksi velkasaneerausmenettelyn (?) kautta, mutta edellytyksenä on se että yhtiön toiminta jatkuu ja edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle ovat olemassa. Ei siis mitenkään sovellu alasajoon; edes sen puolesta minkä laki mahdollistaa.

Eli Tekesille ehdottamani vaihtoehto, jossa yhtiö ajetaan alas vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta ja Valtiokonttorille maksetaan maksimaalinen määrä rahaa ei ole mahdollinen.

Miten välttää konkurssimerkintä?

Jos ei ole fyrkkaa maksaa velkaa takaisin eikä Tekes Zombie kiinnosta, niin silloin vaihtoehdoksi jää konkurssi. Konkurssimerkinnän voi välttää tai sitä voi lievittää seuraavilla keinoilla, joista kaksi viimeistä ovat moraalisesti erittäin arvelluttavia, mutta teknisesti ehkä mahdollisia.

  1. Älä ryhdy toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi. Jos ryhdyt, niin viimeistään 6kk ennen konkurssihakemuksen jättämistä jättäydy pois edellämainituista toimista ja valitse tilalle uusi miehistö.
  2. Jos olet bisnesenkeli, liity Fibanin jäseneksi ja ilmoita kohdeyrityksesi Suomen Asiakastiedolle, josta Fibanin avulla saar ref -merkinnän. Lisätietoja konkurssivakuutuksesta täältä.
  3. Yhtiön hallituksessa pitää olla vähintään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Molemmat saavat konkurssimerkinnän. Myös varajäsen. Hanki pari variksenpelätintä hallitukseen ja tee toisesta toimitusjohtaja.
  4. Variaatio edellisestä on sellainen, jossa hankit yhden variksenpelätin hallituksen puheenjohtajaksi ja ryhdyt itse varajäseneksi. Ilmoitat uuden kokoonpanon kaupparekisteriin ja hetken päästä eroat varajäsenen tehtävistä. Odottelet 6kk ja variksenpelätin failaa sitten konkurssihakemuksen.

Mitkä ovat erityiset haitat yhteiskunnalle?

Yhteiskunnan kannalta ylivoimaisesti haitallisinta on se että

Terävät aivot jäävät sutimaan tyhjää mutalammikkoon sen sijaan että siirtyisivät seuraavan harjoituksen pariin. On myös erittäin kohtuutonta että alasajovaihtoehtojen kartoitus vie paljon kalenteriaikaa ja siten mentaalista energiaa.

Ei yksikään yrittäjä jolla ei ole miljoonaa euroa tilillä riihikuivaa halua ottaa vapaaehtoisesti konkurssimerkintää. Siitä tulee stigma. Vaikka se on myös voitonmerkki – on se myös meidän yhteiskunnassamme stigma. Ja tämä ei tule muuttumaan kovinkaan nopeasti. Jos tilillä on miljoona euroa riihikuivaa, eri tilanne.

Pitäisi olla Tekesillä suoraviivainen prosessi ilman nyhjäämistä ja ihmettelyä. Ramp down – nappula.

Miten toimintaympäristöä sitten pitäisi kehittää?

Kun yrittäjä tai yrittäjätiimi on päätöksensä tehnyt että ei tästä mitään tule, niin alasajon pitäisi olla suoraviivainen ja nopea prosessi. Ja kaikilla yrittäjillä pitäisi tässä tilanteessa olla yhtäläiset tiedot mikä on mahdollista. Toivon tällä blogillani voivani tuoda helpotusta tähän jälkimmäiseen kysymykseen.

Ratkaisu voisi olla Tekes Roskapankki, jolla olisi seuraavat ominaisuudet:

  1. Yhtiön alasajo vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Tulonsiirtojen sijasta kassa kokonaisuudessaan vähennettynä alasajokustannuksilla Valtiokonttorille.
  2. Vastuuhenkilöt välttäisivät tarpeettoman konkurssimerkinnän, joka yhteiskunnassamme aiheuttaa edelleen stigman. Stigma ei lisää yrittäjyyttä vaan vähentää sitä. Mitä isompi riski, sitä todennäköisempi epäonnistuminen. Suomi tarvitsee riskinottoa ja lisää epäonnistumisia; koska vain siten syntyy isoja onnistumisia.
  3. IPR -kysymykset. Yksi roskapankin keskeisiä tehtäviä olisi standardoidulla tavalla huutokaupata tai jatkojalostaa alasajettavien yhtiöiden IPR:iä (patentteja, koodia …). Näin yhteiskunta voisi hyötyä tehdystä investoinnista. Nyt ei IPR -kysymystä uskalla edes ottaa esille Tekesin kanssa, koska se entisestään monimutkistaisi alasajoa: “Eihän kukaan nyt ainakaan meitä ole kusettamassa?”
  4. Eri henkilöt hoitamassa alasajoa. Hyvä eriyttää ja muutoinkin vaatii vähän erilaista mindsettiä ja oman lokeron virkamiesorganisaatiossa.
  5. Alasajettujen liiketoimintojen ja IPR:ien yhdistäminen joustavemmaksi. Joskus järkevä vaihtoehto.

Tärkeintä on että yrittäjä voisi nopeasti suunnata energiansa uuteen ja painaa “eject” -nappulaa kun rakettimoottorista loppuu polttoaine. Nyt polttoaineen loppuessa joutuu tekemään täystörmäykseen päättyvän pakkolaskun purjeliitokoneella matkan vain kestäessä.

Ja kun lopulta on päässyt maahan hengissä, lyödään vielä otsaan leima “paska lentäjä”, ja sitten jossain korupuheessa toivotaan että lennä kohta uudestaan, nopeammin ja korkeammalle.

Tekes on toistaiseksi täysin välttämätön kasvuyritysten rahoittaja Suomessa. Olen saanut sieltä lähes aina hyvää palvelua ja nopeasti. Ensimmäinen alasajokokemukseni ei ole täysin positiivinen. Siksi tämä blogikirjoitus. Alla vielä Tekesin perustelut ja olennaiset lainkohdat miksi vapaaehtoinen selvitysmenettely ei ole mahdollinen.

Ohessa pyytämäsi perustelut ja lainkohdat:

Tekesin myöntämä laina on korkotuettua lainaa, jossa yrityksen maksama viitekorkoa alhaisempi korko on valtiontukea. Viitekorko muodostuu Komission julkaisemasta pohjakorosta, johon lisätään yrityksen taloudellisen tilan (Suomen Asiakastiedon reittaus) perusteella korkomarginaali, jota korotetaan 2,5 %-yksikköä, jos laina on pääomalainaa. Lainan korko on tällä hetkellä 1 %, jota korotetaan 2 %-yksikköä, jos laina on pääomalainaa. Pääomalainan korkotuki on siis 0,5 %-yksikköä suurempi kuin vieraan pääomanehtoisen lainan korkotuki. Korkotukea kertyy joka päivä nostetulle pääomalle. Lisäksi korkotukea syntyy, kun takaisinmaksu ei riipu vain laina-ajasta vaan myös yrityksen taloudellisesta tilasta.

Laki yritystuen yleisistä ehdoista (786/1997) 5 § 1 momentti: “Yritystukea voidaan antaa vain sellaiseen elinkeinotoimintaan, jolla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.” Kun laina muutetaan pääomalainaksi, korkotuki (=valtiontuki) nousee 0,5 %-yksikköä, joten muutos voidaan tehdä vain, jos yrityksen harjoittamalla elinkeinotoiminnalla arvioidaan olevan edellytykset muodostua kannattavaksi.

Lainan muuttaminen pääomalainaksi ei ratkaise ongelmaa. Yritys voidaan purkaa ilman konkurssia vain, jos sen varat riittävät kaikkien velkojen (myös pääomalainojen) maksuun. (Osakeyhtiölaki (624/2006) 20 luku 7 § 2 momentti: “Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhtiön asettamista konkurssiin.”)

29 thoughts on “Yksikin Tekes Zombie on liikaa

  1. Pingback: Rahoituskunto – osa 1: Omarahoitus | Rahoitusmylläri

  2. Rasmus Roiha

    Kiitos Mika hyvästä kirjoituksesta. Pitkään on juhlapuheissa suitsutettu sarja-yrittäjiä ja kerrottu että “ei ole ratkaisevaa kuinka kovaa kaadut, vaan kuinka nopeasti pääset takaisin pystyyn” jne. Todellisuus on kuitenkin karumpaa.

    Pekka Ala-Pietilän johtamassa ICT 2015 työryhmän 21:ssä polussa ei ole mitään mainintaa yrittäjän busineksen “epäonnistumisen” avittamiseksi, ja avustuksesta kompuroinnin jälkeiseen aikaan… On verohelpotuksia sijoituksiin, sijoittajan riskien pienentämiseen, mutta yrittäjä itse on aika hyvin unohdettu (taas).

    Kun vedin kollegani Rami Korhosen kanssa Small Planetin 5 vuoden velkasaneerausta 2002-2007 (käräjäoikeuden hyväksymä, kaikki takaisinmaksettu) niin loppupuolella tuota aikaa olimme mukana laittamassa Laika Media Grouppia pystyyn (Jippi Venäjä ja Baltian operaatioiden osto jne). Laikalla oli 400ke tilillä ja vastaperustettu, mutta kuitenkin sai “-5: Suurin Mahdollinen Riski” luottoluokituksen. WTF? Selvitimme asiaa – minun ja Ramin mukanaolo Laikan hallituksessa tiputti Laikan riskiluokituksen alimpaan mahdolisimpaan Danten helvettiin. Kiva. Eli meille oli lyöty otsaan tuo “epäonnistunut yrittäjä – velkasaneerauksessa” henk koht leima, joka seurasi meitä. Fix oli helppo: erosimme hallituksesta ja luottoluokitus takaisin A+.

    Tämä oli vain yksi esimerkki siitä, kuinka yhteiskuntamme “tukee” (sarja)yrittäjiä. Kertomasi Tekes-esimerkki oli toinen vertaansa vailla. Näitä riittää. Meillä on paljon työtä vielä saada Suomi yrittäjäystävälliseksi maaksi – jos haluamme nähdä uusia menestystarinoita. Useimmat menestystarinat nimittäin eivät ole yrittäjien ensimmäisiä firmoja. Jolloin relevantiksi tulee, miten ensimmäisen firman alasajon esim mainitsemassasi tilanteessa hoitaa, ja millasen leiman yhteiskunta antaa yrittäjälle. Koska suurin menetys tulee juurikin mainitsemastasi seikasta: “Terävät aivot jäävät sutimaan tyhjää mutalammikkoon”. Siihen Suomella ei olisi varaa enää.

    Reply
  3. Sari Rauvanto

    Satuin tälle sivullesi ja luin tämän kirjoitukseksi. On positiivista, jos pystytään tekemään hallitusti alasajoa. Normaalistihan tilanne on tuossa vaiheessa se, ettei yrittäjä/tj/hallitus jaksa yhtään mitään. Rahat ja melkein henkikin on mennyt. Hyvin usein se on vielä vain yksi henkilö, joka näitä asioita yksin pohtii.

    En tunne tuota Tekes kuviota riittävän hyvin osatakseni riittävän fiksusti kommentoida sitä. Olen kuitenkin kanssasi täysin samaa mieltä, että porukka pitää saada hommiin kykyjään käyttämään. Valitettavan usein konkurssi tietää yrittäjälle syrjäytymistä jopa työelämästäkin, Uusi yrittäminen on erityisen tuskan takana. Näille asioille pitäisi tehdä jotain. Juhlapuheissa yrittäjyys muistetaan, mutta kukaan ei ole epäonnistuneen yrittäjän tukena. Joillekin ainut ratkaisu on harmaa talous, joka ei oikein yhteiskunnan kannalta ole hyvä juttu.

    Voi kun oikeasti Suomessa alettaisiin suhtautumaan yrittäjyyteen normaalisti. Ymmärrettäisiin, että epäonnistuminen on ihan tavallista eikä rankaistaisi epäonnistujia ikuisesti.

    Reply
  4. Timo Ruohomäki

    Tuosta konkurssimerkinnästä ei ole niin paljon haittaa sellaiselle kansalaiselle, jolla ei ole aikomusta yritystoimintaa pyörittää. Sehän ei henkilökohtaisissa luottotiedoissa näy. Ehkäpä yksi osa tätä meidän kasvavaa sarjayrittäjäskeneä olisi sellaiset ex-yrittäjät, joille ei olisi ongelma olla saattamassa firmoja hautaan ottamalla toimarin ja hallituksen jäsenen paikat. Toki tämä vaatii siistiä konkurssia jossa firma ei ole pystyssä mitään lakisääteisiä maksuja. Tuo voisi olla siinäkin hyvä, että firmasta luopuva sarjayrittäjä pääsisi eroon sellaisista sidoksista, jotka estävät esimerkiksi työttömyysturvan hakemisen.

    Reply
    1. mikamarjalaakso Post author

      Timo, kiitos kommentistasi! Hautaansaattaminen on osa kupletin juonta ei siinä mitään.

      Kehitysehdotukseni ja ihmetykseni liittyvät ensisijaisesti:

      1) Kaikille sama informaatio jotka asioivat Tekesin kanssa (riskilainan ehdoista + alasajovaihtoehdoista)
      2) Älyvapaa juttu olla ottamatta 20k€; kun toinen vaihtoehto Valtiokonttorille on usein se 0€.

      t. Mika

      Reply
  5. truohoma

    No, kohtaan 2) sen verran että TEKESillä ja pankeilla voi olla joskus maalaisjärjelle vieraita syitä olla tekemättä akordia. Yksi arvaus on se, että TEKES saa valtiolta kuitattua luottotappionsa mutta osittainen akordi ei välttämättä ole samalla viivalla kuin konkurssissa kirjattu luottotappio.

    Mitä zombie -firmoihin tulee, joskus tärkeintä on että IPRt ovat jotenkin hallussa ja niillä on omistaja jonka kanssa voi tehdä sopimuksia. Aina voi perustaa rinnalle myyntiyhtiön, joka vaikka kehittää IPRään perustuvan palvelun ja kerää sen taustaksi rahoituksen. Kuralla olevan firman kanssa voi sitten tehdä yksinoikeudella lisensointisopimuksen.

    Reply
    1. Jaana

      Kaiketi tärkeintä olisi tehdä kaiken muotoinen rahan laittaminen yrityksiin riskimuotoiseksi, sekä yksityisen että julkisen rahoituksen osalta. Tällöin kaikilla on sama intressi; mahdollisimman menestyvien yritysten synnyttäminen ja/tai kannattamattomien mahdollisimman nopea alasajo ja matkan jatkuminen eteenpäin.

      Reply
      1. mikamarjalaakso Post author

        Jaana,
        Jotain tuollaista! Tai sitten riskilainoja nykymuodossaan ei pitäisi myöntää ollenkaan taipaleensa ihan alkuvaiheissa oleville yrityksille. Tekes Roskapankilla voisi olla myös monia muita tapoja auttaa kaikkia osapuolia erilaisissa tilanteissa. Pivotit ovat olennainen ongelmavyyhti. Tällaisissa tapauksissa pitäisi saada aiemmat lainat rajusti nopealla käsittelyllä leikattua tai sitten konvertoitua joko osakkeiksi, tai muutettua järkevillä ehdoilla vaihtovelkakirjalainoiksi, jotta uuden rahan hakeminen sijoittajilta kuin Tekesiltä olisi mahdollista.

        Paljon olisi kehitettävää. Aina tuntuu tulevan vastaan EU -lainsäädäntö. Kuinka paljon se rajoittaa ja miten toimintaa voisi vaikka tuollaisen roskapankin kautta kehittää … niin, minä en ole riittävän perillä asioista.

        t. Mika

  6. Pingback: Yksikin Tekes-zombie on liikaa | Hyvä Renki

  7. illu

    Kyynärpäät savessa tarpivana sarjayrittäjänä näen, että minusta yrittäjille tarvittaisiin ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että tukien ja lainojen varassa ei voi yritystoimintaa pyörittää. Meillä on Suomessa aivan liian paljon tummasankaisiin rilleihin sonnustautuneita, samettihousut jalassa, patonki kainalossa ja viinilasi kädessä olevia, realiteeteista irti olevia yrittäjiä. Tuet vääristävät liian usein koko yrittäjyyden idean, kiitos sosialismin aatteen. Tuote pitää saada mahdollisimman nopeasti kannattamaan siten, että raha tulee asiakkailta. Jos tuote vaatii satojentuhansien lainoittamisen, silloin tuote on kehittäjälleen väärä. Jos itselläni olisi käytössä vaikka 1 milj., olisihan se aika paljon helpompaa keksiä “varmoja liike-ideoita”, mutta kun ei ole, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kaupankäynti asiakkaidemme kanssa ja järjetön määrä 24/7 työtä. Konkurssi on reaalinen vaihtoehto meillekin, mutta sitten otetaan stigma ja aletaan hiimailemaan patonki se kainalossa ja kalastellen.

    Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Kiitos kommentistasi! Olen samaa mieltä ja olen eri mieltä. Olen samaa mieltä siitä että paljon on näitä tukien varassa eläviä yrittäjiä ja bisnes on hukassa. Olen eri mieltä siitä kuinka nopeasti rahan pitäisi tulla asiakkailta. On merkittävä määrä erinomaisia mahdollisuuksia, joissa minimituote ja markkinoillemeno maksaa mitä tahansa muutamasta miljoonaasta kymmeniin tai satoihin miljooniin. Joten sillä perusteella en sanoisi että ne ovat kehittäjilleen vääriä.

      Aika paljon hukataan myös potentiaalia sillä että ollaan liian nopeasti – vähäisen rahoituksen vuoksi – pakotettuja menemään asiakkaiden kukkarolle. Riippuu keisistä.

      t. Mika

      Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Hei Karri

      Erinomainen kysymys! Luulenpa että seuraavista syistä:

      1) Elimme aidosti siinä ymmärryksessä että Tekesin riskilainan voi aidosti konvertoida avustukseksi, jos menee perseelleen.

      2) Kuluttaja-internetin lopputulemaltaan suhteellisen binääriin harjoitukseen oman pääomaehtoisen fyrkan nostaminen ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä, joten 100k€ opo + 200k€ riskilaina tuntui hyvältä kombinaatiolta (väärinymmärrys kohdassa 1).

      Luulenpa että emme olisi riskilainaa alunperin nostaneet, jos olisimme ymmärtäneet miten se instrumenttina käyttäytyy.

      Sen jälkeen kun olimme luopuneet kalenteriharjoituksesta, löysimme semi-kiinnostavan pivot -mahdollisuuden, jossa olisi ollut oikea asiakas. Teimme muutoshakemuksen Tekes:ille, jonka Tekes hylkäsi: i) ei innovatiivinen ja ii) liian paljon muutoksia alkuperäiseen projektiin.

      Ymmärrän miksi hylkäsivät – heillä on siihen täysi oikeus – mutta perusteista en vähimmässäkään määrin ole samaa mieltä.

      Reply
  8. Antti Heikkilä

    Moi Mika, hyvä kirjoitus! Usein tuntuu siltä, että henkilökohtaista riskiä ei voi hajauttaa yrityksen kautta kuten viestit mm. konkurssimerkinnästä saadulla stigmalla. Tämä kasvottomuuden mahdottomuus näkyy varsinkin eri toimijoiden suhtautumisessa ideageneraattorien toimintaan. Ne joilla on hyviä ideoita, ns. ideageneraattorit, haluavat saada useampia ideoitaan alulle mahdollisimman pikaisesti. Väitän, että varsin todennäköisesti juuri näiden ideageneraattoreiden toimesta syntyy lentäviä kasvuyrityksiä.

    Koska riskiä ja riskilainoja välttävän ideageneraattorin tie huipulle on alkuun eri tuilla kivetty, kuljetaan usein tuttuja polkuja keksintösäätiöstä ja ELY:stä ylöspäin. Jossain kohtaa tätä polkua omat ideat alkavat kilpailla keskenään. Hämmästykseksemme hankkeita arvioivat virkamiehet alkavat kertoa tarinaa: “Hoida tuo projekti ensin pois alta ja hae sitten vasta uutta rahoitusta”. Ei auta vaikka on eri yritys kyseessä – “katsomme samojen henkilöiden yrityksien saamia tukia päätöstä tehdessämme”. Sitä en tiedä auttaisiko, jos perustaisi kunkin firman aina eri veropiiriin. Tuskin tuokaan auttaisi, eikä pitäisikään. Se on liiallista kikkailua eikä sovi suomalaiseen mindsettiin.

    Se mikä auttaisi on, että vihdoinkin tunnistettaisiin Suomessa olevan ideageneraattoreita, joiden toimintaa on varauksetta tuettava. Miksei voisi olla yrityksiä joiden ainoa tuote on synnyttää jatkuvasti uusia avauksia? Onhan niitä hautomoja ja yrityskiihdyttämöjä, mutta haluaisin nähdä myös ihkaoikean yrityssynnyttämön. Kunnat ja kaupungit tällaisia toivovat synnyttävänsä ja perustavatkin, mutta ne ovat lopulta syntyneet vääristä lähtökohdista, siellä oleva porukka on väärä, eikä yhteiskuntakaan tue julkisen tahon voitontavoittelua. Jos taas yksityishenkilö perustaa yrityssynnyttämön niin Suomen liiallinen tasa-arvoajattelu alkaa hidastaa menestymispyrkimyksiä. Tässä kohtaa ideat alkavat kilpailla keskenään virkamieskoneistossa. Olisi aika jossain vaiheessa todeta, että toiset ovat vaan tasa-arvoisempia kuin toiset ja aktiivisuutta pitää kannustaa vaikka palkitseminen tulisikin lopulta oman työn kautta.

    Reply
  9. Mika Marjalaakso Post author

    Terve Antti

    Kiitos mielipiteestäsi! Se on tietysti suhteellinen käsite tuo ideageneraattori. Ymmärrän mistä puhut. Ideoiden generoimisella sellaisenaan on melko vähän arvoa; niistä pitää riittävällä osumatarkkuudella kyetä rakentamaan yrityksiä.

    Se on vaikea juttu. Tilausta on. Harva on onnistunut. Tässä varmaan maailman menestynein esikuva tältä alueelta: http://www.idealab.com/. Tiedän että aika moni suomalainen sarjayrittäjä pohtii jotain tällaista. Olen itse ehkä vähän skeptinen sen suhteen i) onko tämä oikea markkina-alue tällaiselle kiihdyttämölle ja ii) oikean jengin kasaamiseen tuota tekemään. Oikeastaan bisnesmalleina toimiviksi todennettuja ovat ainoastaan:

    A) Olet 100% yrittäjä. Suurin mahdollisuus vaikuttaa onnistumiseen.
    B) VC: 1-2, joilla riittävä deal flow (Lifeline vie ja muut vikisee, ja hyvä näin!)
    C) Konsultti: tällöin kannattaisi myydä vähän isommille yrityksille!

    Kaikki välimallit mukaanlukien oman osaamisen sijoittaminen ovat bisnesmalleina väliinputoajia ja hyvin vaikea rakentaa kannattavaa liiketoimintaa.

    Ja mitä tulee ELY -rahoituksiin tms. niin tavallaan ymmärrän miksi haluavat olla tasa-arvoisia. Se on sisäänrakennettuna järjestelmään ja sen sisällä toimivien ihmisten ajattelumaailmaan. Vaikeaa ja hidasta muuttaa. Tekesillä sinällään on minusta kohtuullisen hyviä ja koko ajan kehittyviä instrumentteja ideoiden, tuoteaihioiden ja yritysaihioiden toimivuuden testaamiseen. En tällä osa-alueella ollenkaan halua kritisoida Tekesiä; ennemminkin kehua täysin rinnoin.

    Tekesissä on paljon hyvää, aina tietysti kehittämistä, mutta erityisesti alasajon osalta minun kokemusteni ja näkemykseni pohjalta olisi parannettavaa.

    Jenkeissä on tullut vastaan myös sellaisia hautomoita (esim. mobiilifokuksella), jotka ottavat sisään 1-2 teknisen taustan omaavaa ihmistä, joilla on idea, ja sitten ottavat enemmistöosuuden yhdessä perustettavasta yrityksestä. Tämä malli voisi periaatteessa toimia. Suomessa heikommin, koska on olemassa julkista rahaa ja jengi on niin kateellista että haluavat pitää prosentit itse. Ja jenkkilässäkin nämä ovat olleet yleensä väliaikaisia: kun 1-2 tarpeeksi kovaa juttua löytyy ideavirrasta; hypätään tekemään niitä.

    idealab tosiaan todella mielenkiintoinen anomalia.

    t. Mika

    Reply
  10. Pyry Lehdonvirta

    Mielenkiintoinen kirjoitus ja btw Facebook-markkinointinne toimii.

    Kuitenkin jos ymmärrän oikein, pyrit ohjaamaan yritysten velkojia olemaan käyttämättä konkurssimekanismia, joka nimenomaan mahdollistaa kannattamattoman yrityksen hallittun alasajon turvaten velkojien edut. Vetoat inhimillisiin syihin. Konkurssimekanismi on rikki yrittäjän oikeusturvan osalta.

    Mietin, että eikö siis ongelma ole nimenomaan tämä konkurssimekanismin rikkinäisyys? Eikö olisi parempi pyrkiä korjaamaan konkurssimekanismi niin, että siitä ei jää yrittäjälle stigmaa?

    Mitä stigmaan tulee, täytyy sanoa, että olen TEKES-lainojakin hyödyntävänä sarjayrittäjänä ollut autuaan tietämätön tälläisestä. Arvostan kaikkea kättä pidempää materiaalia siihen liittyen ja aionkin heti maanantaina tarkistaa lakimieheltä mistä on kyse. 🙂

    Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Terve Pyry

      Konkurssimekanismi yleisesti ottaen on tuiki tarpeellinen ja en sitä pyri enkä halua muuttaa. Mutta: jos Tekes on yksin ainoa velkoja: konkurssissa Valtiokonttori ei saa mitään; kaikki fyrkat menevät selvitysmiehille ja kirjanpitäjielle. Valtiokonttori saisi enemmän rahaa (tai ylipäänsä yhtään mitään) vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta.

      Parasta olisi tietenkin jos suvaitsevaisuus konkurssia kohtaan kasvaisi. Se vaatii huomattavan paljon aikaa kun ponnistamme suomalaisesta kateuspääomasta. 🙂

      Julkaisen varmaan viikon parin sisällä tuon markkinatutkimuksen tulokset. Siellä on todella mielenkiintoista dataa tulossa. Pääosa ei tajua että Tekes riskilaina johtaa konkkaan tai zombieen. Tällaiseen tiedottamisongelmaan on Tekesin sisällä helppo puuttua. Samoin ohjeistus ja suhtautuminen alasajotilanteissa; siinä on kyselyn vastausten perusteella paljon parannettavaa – ja ei myöskään maksa mitään.

      Jotain on pielessä jos yrittäjät ja sarjayrittäjät – yksikin – saa minun blogistani ensimmäisen kerran tiedon mihin maksamaton Tekes “riski” laina voi johtaa – ja johtaa.

      t. Mika

      Reply
  11. Pyry Lehdonvirta

    TEKES-laina on laina. Siitä seuraava konkurssiuhka ei pitäisi olla kenellekään kauhea yllätys…

    Mutta mä näkisin, että konkurssia osataan nykyään jopa arvostaa Suomessa. Toki on selvää, että mun mutu pohjaa aika polarisoituneeseen otokseen.

    Enivei mä oon enemmänkin huolestunu noista konkurssista seuraavista käytännön hankaluuksista sarjayrittäjälle, joita täällä nostettiin esille. Asiaan vihkiytyneet lienee yhtä mieltä siitä, että konkurssi on hyödyllinen kokemus yrittäjälle, ei päinvastoin. Ja toisaalta konkurssi on seuraus riskinotosta, joka voi osua kenen tahansa riskiä ottavan yrittäjän kohdalle. Yhteiskunnan näkökulmasta tämä on siis ylimääräinen hidaste kukoistavalle yrittäjäkulttuurille.

    Tän asian korjaaminen vaatisi “vain” regulaatiota.

    Ja lyhyt kommentti vielä TEKES-lainakonkurssiin. Yksi funktio sillä lienee turvata, ettei TEKES-lainasta pääse kikkailemalla eroon, esim. ensin nollaten lainan ja sitten rakentaen liiketoiminnan firmaan jääneen TEKES-lainarahoitetun IPR:n pohjalta.

    Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Pyry,

      Olen eri mieltä tuosta Tekes -lainasta siksi että se instrumenttina nähdäkseni pyrkii täydentämään Suomen alikehittynyttä pääomamarkkinaa. Jos bisnesenkeli antaa riskilainan, siitä ei todellakaan todennäköisesti seuraa konkurssia, koska enkeli ei saa siitä yhtään mitään.

      Kevyt markkinatutkimukseni osoittaa jo nyt että yrittäjät eivät ymmärrä että Tekes riskilaina johtaa joko zombieen tai konkurssiin. Laitan ensi viikosta tulokset esille.

      Olen viimeisestä kommentistasi samaa mieltä. Mutta luulen että olisi kyllä muita rakenteita, joilla voitaisiin pahimmat väärinkäytökset pois. Ja oma filosofiani on sellainen että meidän yhteiskunnassa käytetään huomattavia määriä rahaa siihen ettei vaan kukaan väärinkäyttäisi. Kannattaisi ehkä jopa pienimuotoinen väärinkäyttö sallia, jos se johtaisi suurempaan määrään onnistumisia ja tehokkuus kasvaisi. Optimoisin vain lopputuloksia.

      t. Mika

      Reply
  12. Ilkka

    Sellainen statsi olis kiinnostava kuinka moni on lopettanut yrittämisen zombien / konkurssin jälkeen. Eli minkälainen passivoiva vaikutus Tekes lainoilla on?

    Reply
    1. Mika Marjalaakso Post author

      Moi Ilkka,
      Kiitos viestistäsi. Jep – ihan mielenkiintoinen tilastotieto olisi. Toisaalta veikkaan että ei “tosi” yrittäjiä yksi konkurssi vielä pysäytä, mutta kuka tietää josko vaikuttaisi riskinottohalukkuuteen.
      ,,Mika

      Reply
  13. Pingback: Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle | The Tough Love Angel

  14. Pingback: Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset | The Tough Love Angel

  15. Pingback: Yrittäjän kokonaisriski | The Tough Love Angel

  16. Pingback: Tekes-vitsi: epäonnistunut projekti? | The Tough Love Angel

  17. Pingback: Tekes: atomistinen yksikkö? | The Tough Love Angel

  18. Pingback: Tekes Zombielainan Tuotekuvaus 1.0 | The Tough Love Angel

  19. Pingback: Tekes: musta laatikko? | The Tough Love Angel

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s