Monthly Archives: September 2013

Tekes tuotekehityslainan markkinointi, maalaisjärki ja poikkeustapaukset

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?
* Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

Selvyyden vuoksi tähän alkuun: Tekes on ehdottoman tarpeellinen suomalaisessa kasvuyritysympäristössä. Tuntuu vähän nololta kirjoittaa kritiikkiä varsinkin kun on aina saanut (ja toivottavasti saa jatkossakin) hyvää palvelua Tekesiltä. Asia vaan on sen verran tärkeä, että siitä on hyvä puhua julkisesti. En halua että yksikään yrittäjä ottaa Tekesiltä lainaa ymmärtämättä lainaan liittyviä ilmeisiä ja vähemmän ilmeisiä riskejä. Oman yhtiöni alasajoon liittyen en myöskään missään nimessä halua enkä ole etsimässä erikoiskohtelua – siis poikkeustapausta. 

Minä en ymmärtänyt Tekes tuotekehityslainaan liittyvää riskiä alasajotilanteessa. Olen yrittäjänä sieltä kokeneemmasta päästä. Olen myös erittäin tarkka, jopa pilkuntarkka, sopimuskysymyksissä. Konkurssi tai zombie lopputulemana ei harmita minua. Olin helkkarin idiootti ja ajattelin että ehkä joku muukin on? Halusin tarttua tähän omaan epäonnistumiseeni ja jakaa sen, koska epäilin että en ole ainoa, joka ei ole sisäistänyt Tekesin tuotekehityslainaan liittyviä riskejä. Tämä on avoin pohdiskeluni aiheen tiimoilta.

Asiakokonaisuuteen liittyy seuraava käsitteistö: rahoitusehdot, ennakko-odotus, lainan markkinointi, maalaisjärki, ja prosessi

Pohdin tätä asiaa myös yrittäjäystävieni kanssa ja tulimme seuraavaan johtopäätökseen. Juttu lähtee liikkeelle ennakko-odotuksesta. Useampi oli kuullut että jokin jonkinlaista Tekes -lainaa joskus ottanut yrittäjä oli saanut lainansa kokonaan anteeksi. Tämä ei ole Tekesin vika, mutta markkinoilla olevat huhupuheet, jotka joko ovat tai eivät ole totta, väistämättä luovat ennakko-odotuksen ja vaikuttavat lainaa hakevan yrittäjän perseptioon siitä miten laina käyttäytyy poikkeustapauksissa. Minäkin olin kuullut luotettavalta taholta tällaisen huhun.

Tekes lainan markkinointi on jos ei nyt harhaanjohtavaa, niin ainakin se ruokkii mahdollista tosiasioille vierasta ennakko-odotusta. Tekes lainan ehdot löytyvät täältä, ja niissä sanotaan mm. seuraavaa:

“Jos projekti epäonnistuu tai on vaarassa epäonnistua, lainansaajalle voidaan antaa lisää
takaisinmaksuaikaa, laina tai osa siitä voidaan muuttaa oman pääomanehtoiseksi lainaksi tai lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Yrittäjä tietysti saattaa mieltää, tai ainakin minä mielsin, poikkeustapauksen sellaiseksi tapaukseksi, jossa yrittäjätiimi otti poikkeuksellisen kovan riskin (lähti yrittämään vaikkapa binääristä keisiä vs. joku pienemmän riskin keisi), teki parhaansa ja kaatui sitten saappaat jalassa. Olen vuoden yrittänyt saada selville mitä nämä poikkeustapaukset ovat. En vieläkään ymmärrä. Tekesiltä saadun tiedon mukaan eräs poikkeustapaus saattaisi olla sellainen tilanne, jossa yhtiö jatkaa toimintaansa ja velkasaneerauksen kautta taseessa olevat lainat saadaan putsattua.

Jos tämä on ainoa poikkeustapaus, niin siinä tapauksessa se on todellisuudelle vieras siinä mielessä että monet yhtiöt päätyvät kuralla olevan taseen kautta tilanteeseen, jossa liiketoiminnan jatkaminen yksinkertaisesti ei ole järkevää. Näin ollen Tekesin lainan markkinointi, jos poikkeustapaukset eivät lainkaan päde puhtaaseen alasajoon, on joko lievästi harhaanjohtavaa tai harhaanjohtavaa.

Prosessi, jolla yrittäjä hakee Tekesin luukulta rahoitusta vääristää myös perseptiota lainaan liittyvästä riskistä. Prosessi kokemusteni perusteella varsin yksipuolisesti keskittyy asiakkaan liiketoiminnan arviointiin ja itse rahoituksen ehdoista keskimäärin puhutaan aika vähän ja aika myöhäisessä vaiheessa prosessia. Monelle lienee epäselvää kuinka paljon ylipäänsä yrittäjä voi proaktiivisella toiminnalla vaikuttaa Tekesiltä haettavan ja sieltä saatavan rahoituksen rakenteeseen: lainan ja avustuksen keskinäiseen suhteeseen. Rahoitusehdoista ei tyypillisesti seikkaperäisesti keskustella ennen Tekesin rahoituspäätöstä.

Tekesin positiivinen rahoituspäätös on hieno hetki yrittäjän elämässä. Se aiheuttaa euforian ja välittömän onnistumisen tunteen riippumatta siitä pitääkö päätöstä odotettuna vai ei. Tässä kohdassa nähdään myös rahoitusehdot (aika paksu nivaska), joissa yhdessä todetaan maksimimäärä, jonka perusteella Tekes voi konvertoida lainan avustukseksi. Usein tässä kohdassa yrittäjän käsissä on kaksi palloa, vasemmassa kädessä joukko enkelisijoittajia ja oikeassa Tekesin tuki. On erittäin epätodennäköistä että yrittäjä lähtisi tässä kohdassa, odotettuaan ensin 2-3kk lainapäätöstä, kyseenalaistamaan tai uudelleen neuvottelemaan lainan ehtoja. Ne otetaan annettuina.

Jos otan ystävältäni tai pankista lainan, tähän transaktioon ei sisälly minkäänlaista odotusarvoa että saisin osaakaan lainasta anteeksi. Tekesin tuotekehityslainan kanssa tilanne on eri. Jo rahoitusehtojen perusteella lainasta on mahdollista saada merkittävä osa anteeksi. Ennakko-odotus yhdessä lainan markkinoinnin kanssa saattaa luoda vahvankin mielikuvan että lainan voi poikkeustapauksessa neuvotella kokonaan avustukseksi. Yhtiön alasajo on taatusti yrittäjän mielestä poikkeustapaus. Ja yleisesti ottaen Tekes on erittäin joustava neuvottelukumppani jonka kanssa on suoraviivaista asioida ja maalaisjärki yleensä toimii.

Aiemmin kuvaamani alasajotilanne, jossa Tekes jättää pöydälle ennemmin rahaa kuin ottaa pöydällä olevat rahat, on minun maalaisjärjelleni vieras. Yleensä liike-elämässä win-win voittaa aina. Siksi Stephen Elop ja Nokian hallitus neuvottelivat toimitusjohtajasopimuksen uudestaan. Maalaisjärki olettaa että Tekes kykenisi muuttamaan jo sovittuja lainan rahoitusehtoja, jos se johtaisi kaikille osapuolille parempaan lopputulemaan.

Mitä asialle voisi tehdä?

Tämä asia on aika helppo korjata mm. seuraavilla tavoilla.

  1. Jakamalla tätä blogikirjoitusta mahdollisimman monelle ymmärräyksen parantamiseksi.
  2. Poistamalla lainan markkinointiin liittyvästä tekstistä “kokonaan” sana.
  3. Avaamalla yksityiskohtaisesti poikkeustapaukset. Mitkä kaikki poikkeustapaukset ovat mahdollisia? Miten yleisiä ne ovat? julkaisemalla säännöllisesti tilastoja poikkeustapauksista.
  4. Ennen rahoituspäätöstä olisi hyvä käydä yrittäjän ja yrittäjätiimin kanssa läpi lainaan liittyvät riskit ja todeta vaikka seuraavasti: “Yhtiön maksamaton tuotekehityslaina johtaa joko konkurssiin tai zombieen. Poikkeustapauksia ei ole, tai ne eivät sovellu alasajotilanteeseen.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Ratkaisukeskeisiä pohdintoja Tekesin johdolle

Tämä posti liittyy sarjaan artikkeleita. Löydät aiemmat artikkelit täältä, jotka kannattaa lukea ennen tätä kirjoitelmaa:

* Yksikin Tekes Zombie on liikaa
* Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?

Alla hatusta vedetty luonnehdintani suomalaisten sarjayrittäjien arkkityypeistä. Henkilöistä, jotka ovat yrittäjiä ja joilla jo on takana vähän menestystä ja kokemusta, ja joista vain häviävän pieni osa on taloudellisesti riippumattomia.

Finnish Serial Entrepreneur Archetypes

Monella yrittäjäksi haluavalla ja sarjayrittäjällä on asuntoluotto ja perhettä. Ei ole mahdollisuutta jättimäiseen riskinottoon. Todennäköisyyksienkin valossa tuntuu monesta viisaammalta pienentää oman yrityksensä riskitasoa, jotta käteen jäisi edes jotakin. Tästä seuraa väistämättä kolme asiaa:

  1. Valitaan pienempi riskitaso.
  2. Jos valitaan erittäin korkea riskitaso, epäonnistumisen todennäköisyys nousee helposti n. 90%. Johtuen sekä rahoitus että exit -ympäristöön liittyvistä haasteista, Tekesin rooli riskirahoittajana ja lainanantajana on erittäin korostunut.
  3. Jos ei kykene suoriutumaan Tekesin lainavelvoitteista, seuraus on joko zombie tai konkurssi.

Eli sama asia vielä toisella tavalla sanottuna: järjestelmäämme liittyvä valuvika joko insentivoi ottamaan vähemmän riskiä tai johtaa tilanteeseen, jossa yhä useampi sarjayrittäjä onkin yhtäkkiä zombie- tai konkurssiyrittäjä.

Asia on tavattoman monimutkainen kokonaisuus ja helppoja ja suoraviivaisia tapoja ratkaista ongelma tuskin on olemassakaan. Asia on sen verran tärkeä että avoin keskustelu toimii minusta paremmin muutosagenttina kuin seinien sisällä asiaa pohtivat työryhmät. Olen jakanut järjestelmään liittyvän valuvian kolmeen osa-ongelmaan / hypoteesiin, joita tulen käsittelemään ja perustelemaan tulevissa blogiposteissani.

  1. Ihmiset eivät ymmärrä miten Tekesin tuotekehityslaina käyttäytyy rahoitusinstrumenttina. Lainaan liittyvä riski ei mene jakeluun.
  2. Tekesin tuotekehityslaina on instrumenttina epäsopiva liian aikaisen vaiheen ja erittäin korkean riskin harjoituksiin. Järjestelmässä on valuvika. Tekesin rooli vastuullisena lainanantajana korostuu määräävän markkina-aseman ja haasteellisen rahoitusympäristön vuoksi.
  3. Kokeneen yrittäjän kokonaisriski erittäin korkean riskin harjoituksissa on luonnollisesti – kuten pitääkin olla – posketon. Tekesin tuotekehityslainan maksettavaksi jäävä osa on vain hyvin pieni osa tästä riskijäävuoren huipusta.

Maailma ei ole täydellinen eikä sen täydelliseksi tarvitse muuttuakaan. Olen varmaan osassa olettamuksistani joko väärässä tai täysin väärässä. Tekes suhtautuu tähän asiaan vakavasti ja pyrkii varmasti mahdollisuuksien mukaan entisestään parantamaan omaa toimintaansa. Tärkeintä on että asiasta voidaan avoimesti ja analyyttisesti käydä keskustelua rakentavassa hengessä. Tähän uskon!

Korkean riskin startuppien rakentaminen on vedonlyöntiä, jossa usein käteen jää tyhjä arpa. On ihan eri asia voittaako arpa vai ei; jos ei voittanut niin yrittäjän riski on jo realisoitunut. Sen sijaan se että Tekesin tuotekehityslainan ehtoja ei riittävässä laajudessa ymmärretä – se on Musta Pekka. Asia on helppo korjata. Siitä lisää seuraavassa blogissa.

Jos haluat saada nopeasti tiedon uunituoreesta postista, niin seuraa minua Twitterissä tai blogin omaa sivua Facebookissa. Aiheesta voi käydä keskustelua ja esittää perusteltuja mielipiteitä joko täällä blogissa tai sitten FB -sivulla.

Gallup: Alasajokokemuksesi Tekesin riskilainan kanssa?

Suurkiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille. Gallupin tulokset löydät täältä:
http://www.scribd.com/doc/170692029/ToughLoveAngel-Tekes-Roskapankki-Gallup-09-2013

Tuloksista saa parhaiten selvää lataamalla alkuperäisen PDF -tiedoston. Analyysi seuraa perästä.

__________________________________________________

Jos haluat osallistua Tekes Roskapankki -markkinatutkimukseen, jossa kartoitetaan yrittäjien kokemuksia ja näkemyksiä epäonnistuneiden teknologiayhtiöiden alasajotilanteissa – löydät kyselytutkimuksen täältä.

Kiitos ajastasi ja panoksestasi! Kyselytutkimuksen tulokset julkaistaan myöhemmin tässä blogissa.

Edellytys kyselyn täyttämiselle on se että

1. Olet ollut mukana yhtiössä, jolla on ollut riskilainaa Tekesiltä.
2. Yhtiö on ajettu alas tavalla tai toisella ja laina joko hoidettu tai jätetty hoitamatta.

Vaikka et olisi ollut mukana tällaisessa yhtiössä, mutta koet asian tärkeäksi, niin voit auttaa jakamalla tätä viestiä sosiaalisissa medioissa. Jos satut tuntemaan henkilön, joka on tehnyt Tekes riskilainan kanssa konkurssin tai zombien, niin heitä kaverille vaikka meili – vielä parempi! Kiitos myös tästä! Namiskat sosiaaliseen jakoon löytyvät alta. Helppoa kuin heinän teko!

Yksikin Tekes Zombie on liikaa

Pekka Soini
Pääjohtaja

Tekes
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila
00101 Helsinki

Ehdotus koskien GoAct Oy:n yhtiön toiminnan päättämistä ja Tekes -lainoja

Kiitämme yhtiön puolesta Tekesiä ja asianosaisia avainhenkilöitä taloudellisesta panostuksesta ja joustavuudestanne matkan varrella. Yhtiön tausta kuvattu yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

Nykytilanne

Yhtiö on epäonnistunut teknologian kaupallistamisessa. Yhtiön toiminta on käytännössä päättynyt. Yhtiön hallitus on täysimääräisesti alaskirjannut taseeseen aktivoidut tuotekehityskustannukset.

Yhtiön velat ylittävät moninkertaisesti yhtiön varat. Yhtiöllä on kaksi velkojaa: Tekes ja Keksintösäätiö. Velka Tekesille on 363,702€ ja Keksintösäätiölle 19,500€, molemmat yhteensä 383,202€. Yhtiön varat koostuvat lähes yksinomaan kassavaroista ja ovat yhteensä n. 25,000€.

Ehdotus

GoAct Oy:n hallituksen tavoitteena on ajaa yhtiö alas yhdessä Tekesin kanssa hallitusti ja ammattimaisesti.

Ehdotamme Tekesin johdolle seuraavaa maksu- ja alasajojärjestelyä:

  1. Yhtiö maksaa Tekesille välittömästi kaikki taseessa olevat varat vapaaehtoisena lainanlyhennyksenä (n. 20,000€). Tilille jätetään rahaa 5,000€, jolla katetaan yhtiön purkamiseen / alasajoon liittyvät välittömät kustannukset.
  2. Tekes jättää lainat kokonaisuudessaan perimättä tai vaihtoehtoisesti muuttaa ne kokonaisuudessaan osakeyhtiölain (624/2006) 12. luvussa tarkoitetuksi pääomalainaksi.
  3. Yhtiö puretaan vapaaehtoisen selvitystilamenettelyn kautta.

Perustelut:

  1. Yhtiön taloudellinen tilanne ei tule tästä paranemaan ajan kuluessa. Päinvastoin. Nopea alasajo vapaaehtoisen selvitystilan kautta varmistaa maksimaalisen velan takaisinmaksun Tekesille. Selvästi parempi vaihtoehto kuin viivästetty konkurssi.
  2. Yksikään toimija noin kolmestakymmenestä startupista, jotka lähtivät rakentamaan sosiaalista kalenteria, ei ole onnistunut. Kaikkien toiminta on päättynyt yhtä yhdysvaltalaista vaatimatonta acquihireä lukuun ottamatta. Pivotointi on joko vaikeaa tai mahdotonta: minimituote kalenteri –domainissa on tavanomaista laajempi ja vaativampi tuotekehitysponnistus ja samanaikaisesti tämän perusteknologian hyödyntäminen kalenteri –domainin ulkopuolella ei ole mahdollista.
  3. Työtä on paiskittu rehellisesti ja kovaa. Yhtään kiveä ei ole jätetty kääntämättä. Uutta osaamista on syntynyt. Alasajo viivästetyn konkurssin kautta ei tunnu mielekkäältä vaan pikemminkin raskaalta tapahtuneen jälkeen. Ratkaisulta, jossa kukaan ei voita.
  4. Liitteenä olevassa dokumentissa (Liite 1/Dia 21: alkuperäinen visio) on kuvattu alun perin tunnistetut riskit. Facebook –riski realisoitu täysimääräisesti ja vaihtoehtoiset muut tavat rakentaa uusi kalenteriekosysteemi eivät olleet riittävän tehokkaita, jotta niillä olisi ollut aito mahdollisuus haastaa status quo. Facebook –riskin realisoituminen merkitsi myös sitä että kuluttajan kannalta erinomaista käyttökokemusta kalenteroinnille ei ollut mahdollista rakentaa.

Kunnioittavasti,

Espoossa 5.7.2013

GoAct Oy
________________________

Mika Marjalaakso
Hallituksen puheenjohtaja
sarjayrittäjä

_________________________________________________________________________________________________

Ylläoleva ehdotus ei odotusteni mukaisesti mennyt läpi. Tämä oli taustoitusta aiheeseen. Nyt varsinaiseen asiaan. Tässä blogikirjoituksessa on kaksi toisiinsa liittyvää aihetta: Tekesin riskilaina ja pieleen menneen yrityksen jolla Tekes riskilainaa hallittu alasajo. Pyrin käsittelemään kirjoituksessani seuraavia kysymyksiä:

  1. Miksi Tekesin riskilaina on ongelmallinen rahoitusinstrumentti startupille?
  2. Miksi ei tunnu intuitiiviselta että Tekes ajaa yhtiön konkurssiin ainoana velkojana?
  3. Mitkä ovat eri vaihtoehdot ajaa yhtiö alas, jolla Tekes riskilainaa?
  4. Miten välttää konkurssimerkintä?
  5. Mitkä ovat erityiset haitat yhteiskunnalle?
  6. Miten toimintaympäristöä pitäisi kehittää?

Miksi Tekesin riskilaina on ongelmallinen rahoitusinstrumentti startupille?

Eräs hyvä ystäväni ja VC varoitteli minua jo vuosia sitten abstraktilla tasolla että Tekesin velkainstrumentit ovat hankalia ja niitä pitäisi välttää kuin ruttoa. En koskaan saanut häneltä sen tarkempaa kirkastamista että miksi näin on. Enkä siis noudattanut neuvoa.

Jos kaikki menee kuin unissa, niin silloin velkainstrumentti toimii ihan hyvin. Yritysmyyntitilanteessa käteisvaroissaan oleva ostaja maksaa velan pois tai sitten yhtiö maksaa sen itse vahvasta kassavirrastaan. Kaikki taputtavat ja lehdet kirjoittavat ja kuvia otetaan.

Entäs sitten jos yhtiö on jo polttanut sijoittajilta saadun oman pääoman ehtoisen sijoituksen ja taseessa on Tekesin velkaa, mutta yhtiö on löytänyt uuden suunnan? Ei ole aivan maailman helpoin tehtävä löytää uusia sijoittajia, jotka olisivat halukkaita laittamaan sisään uutta rahaa ihan alkuvaiheessa olevaan firmaan, jossa on tase ns. kuralla. Riippuen toki paljon uuden suunnan mielekkyydestä ja siitä onko Tekes velkaa taseessa kymppitonneja, satatonnia tai vaikkapa puoli miljoonaa.

Jos yritys sattuisi löytämään ostajan, joka olisi halukas tekemään acquihiren, niin neuvotteluprosessi menee astetta vaikeammaksi ja hitaammaksi Tekesin velan vuoksi. Tämä ei ehkä ole kovin kriittistä sittenkään.

Minulle henkilökohtaisesti ei ollut ollenkaan intuitiivista että Tekesin riskilainasta ei voi neuvotella vaan se on joko maksettava pois tietyiltä osin, ajettava yhtiö konkurssiin tai sitten synnytettävä zombie.

Miksi ei tunnu intuitiiviselta että Tekes ajaa yhtiön konkurssiin ainoana velkojana?

Tekesin rahoitussopimuksessa on selkeäsanainen ehto, jossa todetaan mikä on ehdoton maksimimäärä lainaa, joka on mahdollista erillistä hakemusta vastaan konvertoida avustukseksi. Aivan. Siellä se sanotaan. Ei vaan osunnut ja uponnut minulle. Tämä siis tarkoittaa karkeasti sitä että jos vaikka Tekes lainaa on n. 400,000 euroa, niin avustuskonversion jälkeenkin maksettavaa jäisi yli 100,000 euroa. Eli ei toimi.

Jos avustuskonversion jälkeen maksettavaksi jäisi joitakin kymppitonneja, moni jää kituuttamaan. Siis odottelevat ensin vuosikausia. Sitten tekevät hakemuksen, jossa pyytävät jäljellä olevan lainapääoman maksimaalista konversiota avustukseksi. Aikalisä otetaan siksi, jotta hakemus menisi todennäköisemmin läpi Tekesissä. Osa Tekes -käsittelijöistä jopa suosittaa tällaista menettelyä. Ja sitten tehdään konsulttihommia, joilla saadaan velka Tekesille kuitattua. Olisko viisaampi pistää terävät aivot hommiin, josta voi tulla kansantaloudellisesti jotain merkittävämpää?

Mitkä ovat vaihtoehdot ajaa firma alas jolla Tekes riskilainaa?

Siinä vaiheessa kun alkoi GoAct Oy:n osalta näyttämään selviöltä ettei siitä mitään tule, aloin tutkimaan mitä alasajovaihtoehtoja olisi tarjolla. Soittelin paljon yrittäjäkavereilleni ja heillä oli kirjavia ja toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä mikä olisi mahdollista ja mikä taas ei. Nyt kun olen käyttänyt Tekesin kanssa n. vuoden päivät kalenteriaikaa siitä hetkestä kun yhtiön toiminta tosiasiallisesti päättyi, vaihtoehdot alkavat olemaan selvillä.

  1. Maksa Tekesin laina takaisin. Joko täysimääräisenä tai se osa lainasta, joka jää maksettavaksi lainasta-avustukseksi konversion jälkeen. Tämä ei yleensä ole realistinen vaihtoehto, jos jäljelle jäävä maksettava osuus on enemmän kuin 50,000€. Takaisinmaksun jälkeen yhtiö voidaan purkaa, jos muita velkojia ei ole.
  2. Konkurssi. Yhtiö puretaan konkurssin kautta. Tämä on Tekesin suosittelema vaihtoehto. Prosessi on tunnettu ja selkeä. Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet saavat konkurssimerkinnän. Eivät siis välttämättä yrittäjät itse. Valtiokonttori ei saa mitään, koska vähäiset kassavarat menevät tulosiirtoina kirjanpitäjille ja selvitysmiehille.
  3. Zombie. Tekesin mukaan Valtiokonttori ei suoranaisesti hae yhtiötä konkurssiin, mutta ryhtyy oikeusteitse perimään saataviaan, jos ne jätetään maksamatta. Tähän vaihtoehtoon osa yrittäjistä päätyy, koska Suomessa konkurssimerkintä edelleen koetaan stigmana ja se pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Kuvio menee niin, että Valtiokonttorilta haetaan maksimaalista lykkäystä velan maksuun ja sitten maksellaan korkoja vuosittain ja viivästetään konkurssimerkintää; tarvittaessa annetaan yhtiölle porukalla lainaa, jotta se kykenee selviytymään korkovelvoitteistaan Valtiokonttorille.
  4. Velkasaneeraus. Valtiokonttorin on ilmeisesti joissain tapauksissa mahdollista muuttaa saatava pääomalainaksi velkasaneerausmenettelyn (?) kautta, mutta edellytyksenä on se että yhtiön toiminta jatkuu ja edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle ovat olemassa. Ei siis mitenkään sovellu alasajoon; edes sen puolesta minkä laki mahdollistaa.

Eli Tekesille ehdottamani vaihtoehto, jossa yhtiö ajetaan alas vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta ja Valtiokonttorille maksetaan maksimaalinen määrä rahaa ei ole mahdollinen.

Miten välttää konkurssimerkintä?

Jos ei ole fyrkkaa maksaa velkaa takaisin eikä Tekes Zombie kiinnosta, niin silloin vaihtoehdoksi jää konkurssi. Konkurssimerkinnän voi välttää tai sitä voi lievittää seuraavilla keinoilla, joista kaksi viimeistä ovat moraalisesti erittäin arvelluttavia, mutta teknisesti ehkä mahdollisia.

  1. Älä ryhdy toimitusjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi. Jos ryhdyt, niin viimeistään 6kk ennen konkurssihakemuksen jättämistä jättäydy pois edellämainituista toimista ja valitse tilalle uusi miehistö.
  2. Jos olet bisnesenkeli, liity Fibanin jäseneksi ja ilmoita kohdeyrityksesi Suomen Asiakastiedolle, josta Fibanin avulla saar ref -merkinnän. Lisätietoja konkurssivakuutuksesta täältä.
  3. Yhtiön hallituksessa pitää olla vähintään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Molemmat saavat konkurssimerkinnän. Myös varajäsen. Hanki pari variksenpelätintä hallitukseen ja tee toisesta toimitusjohtaja.
  4. Variaatio edellisestä on sellainen, jossa hankit yhden variksenpelätin hallituksen puheenjohtajaksi ja ryhdyt itse varajäseneksi. Ilmoitat uuden kokoonpanon kaupparekisteriin ja hetken päästä eroat varajäsenen tehtävistä. Odottelet 6kk ja variksenpelätin failaa sitten konkurssihakemuksen.

Mitkä ovat erityiset haitat yhteiskunnalle?

Yhteiskunnan kannalta ylivoimaisesti haitallisinta on se että

Terävät aivot jäävät sutimaan tyhjää mutalammikkoon sen sijaan että siirtyisivät seuraavan harjoituksen pariin. On myös erittäin kohtuutonta että alasajovaihtoehtojen kartoitus vie paljon kalenteriaikaa ja siten mentaalista energiaa.

Ei yksikään yrittäjä jolla ei ole miljoonaa euroa tilillä riihikuivaa halua ottaa vapaaehtoisesti konkurssimerkintää. Siitä tulee stigma. Vaikka se on myös voitonmerkki – on se myös meidän yhteiskunnassamme stigma. Ja tämä ei tule muuttumaan kovinkaan nopeasti. Jos tilillä on miljoona euroa riihikuivaa, eri tilanne.

Pitäisi olla Tekesillä suoraviivainen prosessi ilman nyhjäämistä ja ihmettelyä. Ramp down – nappula.

Miten toimintaympäristöä sitten pitäisi kehittää?

Kun yrittäjä tai yrittäjätiimi on päätöksensä tehnyt että ei tästä mitään tule, niin alasajon pitäisi olla suoraviivainen ja nopea prosessi. Ja kaikilla yrittäjillä pitäisi tässä tilanteessa olla yhtäläiset tiedot mikä on mahdollista. Toivon tällä blogillani voivani tuoda helpotusta tähän jälkimmäiseen kysymykseen.

Ratkaisu voisi olla Tekes Roskapankki, jolla olisi seuraavat ominaisuudet:

  1. Yhtiön alasajo vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Tulonsiirtojen sijasta kassa kokonaisuudessaan vähennettynä alasajokustannuksilla Valtiokonttorille.
  2. Vastuuhenkilöt välttäisivät tarpeettoman konkurssimerkinnän, joka yhteiskunnassamme aiheuttaa edelleen stigman. Stigma ei lisää yrittäjyyttä vaan vähentää sitä. Mitä isompi riski, sitä todennäköisempi epäonnistuminen. Suomi tarvitsee riskinottoa ja lisää epäonnistumisia; koska vain siten syntyy isoja onnistumisia.
  3. IPR -kysymykset. Yksi roskapankin keskeisiä tehtäviä olisi standardoidulla tavalla huutokaupata tai jatkojalostaa alasajettavien yhtiöiden IPR:iä (patentteja, koodia …). Näin yhteiskunta voisi hyötyä tehdystä investoinnista. Nyt ei IPR -kysymystä uskalla edes ottaa esille Tekesin kanssa, koska se entisestään monimutkistaisi alasajoa: “Eihän kukaan nyt ainakaan meitä ole kusettamassa?”
  4. Eri henkilöt hoitamassa alasajoa. Hyvä eriyttää ja muutoinkin vaatii vähän erilaista mindsettiä ja oman lokeron virkamiesorganisaatiossa.
  5. Alasajettujen liiketoimintojen ja IPR:ien yhdistäminen joustavemmaksi. Joskus järkevä vaihtoehto.

Tärkeintä on että yrittäjä voisi nopeasti suunnata energiansa uuteen ja painaa “eject” -nappulaa kun rakettimoottorista loppuu polttoaine. Nyt polttoaineen loppuessa joutuu tekemään täystörmäykseen päättyvän pakkolaskun purjeliitokoneella matkan vain kestäessä.

Ja kun lopulta on päässyt maahan hengissä, lyödään vielä otsaan leima “paska lentäjä”, ja sitten jossain korupuheessa toivotaan että lennä kohta uudestaan, nopeammin ja korkeammalle.

Tekes on toistaiseksi täysin välttämätön kasvuyritysten rahoittaja Suomessa. Olen saanut sieltä lähes aina hyvää palvelua ja nopeasti. Ensimmäinen alasajokokemukseni ei ole täysin positiivinen. Siksi tämä blogikirjoitus. Alla vielä Tekesin perustelut ja olennaiset lainkohdat miksi vapaaehtoinen selvitysmenettely ei ole mahdollinen.

Ohessa pyytämäsi perustelut ja lainkohdat:

Tekesin myöntämä laina on korkotuettua lainaa, jossa yrityksen maksama viitekorkoa alhaisempi korko on valtiontukea. Viitekorko muodostuu Komission julkaisemasta pohjakorosta, johon lisätään yrityksen taloudellisen tilan (Suomen Asiakastiedon reittaus) perusteella korkomarginaali, jota korotetaan 2,5 %-yksikköä, jos laina on pääomalainaa. Lainan korko on tällä hetkellä 1 %, jota korotetaan 2 %-yksikköä, jos laina on pääomalainaa. Pääomalainan korkotuki on siis 0,5 %-yksikköä suurempi kuin vieraan pääomanehtoisen lainan korkotuki. Korkotukea kertyy joka päivä nostetulle pääomalle. Lisäksi korkotukea syntyy, kun takaisinmaksu ei riipu vain laina-ajasta vaan myös yrityksen taloudellisesta tilasta.

Laki yritystuen yleisistä ehdoista (786/1997) 5 § 1 momentti: “Yritystukea voidaan antaa vain sellaiseen elinkeinotoimintaan, jolla arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.” Kun laina muutetaan pääomalainaksi, korkotuki (=valtiontuki) nousee 0,5 %-yksikköä, joten muutos voidaan tehdä vain, jos yrityksen harjoittamalla elinkeinotoiminnalla arvioidaan olevan edellytykset muodostua kannattavaksi.

Lainan muuttaminen pääomalainaksi ei ratkaise ongelmaa. Yritys voidaan purkaa ilman konkurssia vain, jos sen varat riittävät kaikkien velkojen (myös pääomalainojen) maksuun. (Osakeyhtiölaki (624/2006) 20 luku 7 § 2 momentti: “Jos selvitystilassa olevan yhtiön varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhtiön asettamista konkurssiin.”)