Monthly Archives: January 2013

Ihmisten johtaminen on lastenleikkiä

Ei ihmisten johtaminen ole vaikeaa. Päinvastoin. Se on lastenleikkiä. Ainakin teoriassa. Pohdiskelin aihetta varsin syvällisesti n. kymmenen vuotta sitten. Olen myös lukenut yhden rekkalastillisen verran kirjoja strategioista ja johtamisesta. Roskaa suurin osa. Ei erityisen hyödyllisiä tietyn annosmäärän jälkeen ja viihteellisyydessäkin jäävät reippaasti Tex Willerille. Jos asiat yksinkertaistaa sellaiseksi kuin ne usein ovat, niistä on vaikea kirjoittaa pitkiä ja puuduttavia kirjoja. Saati sitten rakentaa yksinkertaisten ajatusten ympärille kokonaisia MBA-ohjelmia.

Tämä tekstinpätkä on erityisen relevantti startupkontekstissa, mutta pääosin ajatukset soveltuvat sellaisinaan myös kypsemmän ja isomman yrityksen johtamiskontekstiin. Startupeissa menestys lähtee joka ja ainut kerta liikkeelle porukasta. Siis ihmisistä. Jos perustaja(t) onnistuu hyvin kaikissa rekrytoinneissa ja/tai korjaa rekryvirheet tehokkaasti, on perusteet hyvällä johtamiselle ja menestykselle olemassa. Jos taas rekrytoinnit eivät osu nappiin, tulee ihmisiä, jotka eivät ole motivoituneita tai taitavia tai ovat muuten vaan liian epäyhteensopivia luonteidensa ja arvomaailmansa puolesta, niin mikään määrä hyvää tai erinomaistakaan johtamista ei todennäköisesti korjaa rekrytoinnissa tapahtuneita virheitä kuin marginaalisesti. Koska onnistunut rekrytointi on onnistumisen perusta, on ehkä vähän omituistakin että johtamista käsittelevät kirjat eivät lähde liikkeelle rekrytoinnista. Mitä parempi porukka, sitä vähemmän sitä tarvitsee johtaa.

Jos nyt oletetaan että rekrytoinneissa ollaan onnistuttu hyvin, niin mikä olisi hyvä tapa tätä jengiä sitten johtaa? Johtaminen on alueena laaja ja siitä on helppo kirjoittaa kirjasarjoja. Perustotuus lienee se että johtamaan oppii johtamalla, ja tekemällä ensin virheitä erilaisten persoonallisuuksien kanssa ja havaitsemalla mikä ei ainakaan toimi. Kymmenisen vuotta sitten halusin kuitenkin kiteyttää kolme peukalosääntöä liittyen johtamiseen. Ja näitä peukalosääntöjä olen sitten kymmeniä kertoja jakanut startuppien perustajille ja vähän kokeneemmillekin johtajille vähän anekdootin omaisesti. Ja aina erityisesti silloin kun joku on ottanut esille MBA -ohjelman (jota pääosin pidän hyödyttömänä yrittäjille, tai en ainakaan investoinnin arvoisena) tai halunsa lukea lisää johtajuudesta. Tässä ne kolme peukalosääntöä tulevat.

1. Kuuntele.

Ihmiset yleisesti ja kollegat ja alaiset erityisesti haluavat jakaa omia ajatuksiaan ja tulla kuulluksi. Johtajan oven ja mielen tulee aina olla avoinna. Ei siis niin että ovi fyysisesti ikäänkuin olisi auki, mutta tosiasiallisesti yksikään alainen ei halua tulla kertomaan omia ajatuksiaan, koska tietää keskustelusession melko nopeasti kääntyvän monologimaiseksi saarnaksi. Kuuntele.

Yksi johtajan keskeisiä tehtäviä on priorisoida asioita ja auttaa muita priorisoimaan ja saamaan kaikkein tärkeimpiä asioita valmiiksi oikea-aikaisesti. Tehtävä toisinaan muistuttaa vähän lennonjohtajana toimimista. Ei jokaiselle koneelle tule eikä pidä antaa laskeutumislupaa sitä pyydettäessä, mutta kutsuun on vastattava heti ja sovittava järjestysnumero milloin asiaan palataan, ja palattava silloin kun on sovittu.

Joskus on tietysti menossa joku luova sessio tai työpaja, jolloin pomon on hetkellisesti kenties syytä rajoittaa puheille pääsyä lähes kokonaan.

2. Pidä aina lupauksesi. Lupaa paljon.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on oikeasti hiton vaikeaa. Toimitusjohtajalla on ainutlaatuinen mahdollisuus määrittää yhtiön tekemisen tahti esimerkkiä näyttämällä. Hänellä on mahdollisuus auttaa kollegoitaan, perustajia ja johtoryhmän jäseniä suoriutumaan paremmin heidän tehtävistään.

Tuskin missään muussa positiossa on yhtä helppoa keksiä mahdollisuuksia auttaa muita ihmisiä lähes päivittäin ja tekemisen ja oman esimerkin kautta rakentaa korkea työmoraali. Vitsi on siinä että pyrkii selkeästi aina lupaamaan selkeitä aikaan sidottuja tuloksia ja pitää lupauksensa aina. Se on hyvin vaikeaa.

3. Arvosta alaisiasi.

Yksikään kasa rahaa, optioita tai osakkeita ei liikuta ihmisiä tiettyyn suuntaan yhtä tehokkaasti ja yhtä edullisesti kuin ihmisten sisältä lähtevä halu seurata johtajaa. Tarvitaan luottamusta ja molemminpuolista arvostusta. Jos arvostat ihmisiä, jotka työskentelevät sinulle ja kanssasi, osoita se heille mahdollisimman usein, niin he kyllä hyppäävät kanssasi kuraojaan kun se hetki tulee.

Kolikon kääntöpuoli on se että jos et kykene arvostamaan alaistasi, niin anna hänelle välittömästi kenkää (pätee erityisesti startupeissa). Isommissa firmoissa lienee joskus mahdollista löytää joku sopivampi positio, startupeissa tätä mahdollisuutta ei juuri koskaan ole. Kun arvostus ja luottamus loppuu, tehokkaalta tekemiseltä on pohja pudonnut pois. Kannattaa minimoida vahingot.

Väitteeni siis oli että ihmisten johtaminen on verraten helppoa teoriassa. Kuuntele. Tee aina se mitä lupaat. Arvosta. Pelkästään näiden fundamentaalisten luottamusta rakentavien asioiden noudattaminen käytännössä konsistentisti on erittäin vaikeaa. Mutta aina kannattaa yrittää. 🙂

P.S.

Tämä on vielä raakatekstin tasolla, mutta venäytin peukaloni sunnuntaina ja sen parantuminen saattaa kestää kuukausia, joten ajattelin että pistetään pihalle nyt … vaikka sitten pahasti keskeneräisenä. Toivottavasti herättää ajatuksia.